Ratkaisuja sosiaalityöntekijätilanteeseen Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä on tuskailtu pitkään sosiaalityöntekijätilanteen kanssa. Sosiaalityöntekijän virkoja hakevien määrä on vähentynyt viime vuosien aikana. Tilannetta on kuvannut se, että virkoja on ollut kokonaan vailla hoitajaa. Asiakasmäärien kasvu ja täyttämättömät virat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa viroissa olevien sosiaalityöntekijöiden työtaakka on muodostunut kohtuuttomaksi. Huoli työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä jaksamisesta kasvavan työtaakan takia on ollut enemmän kuin aiheellinen. Tilanne ei ole voinut olla näkymättä myös sosiaalityön laadussa ja vaikuttavuudessa. Suunnitelmallinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava kuntouttava työote on jäänyt ”tulipalojen sammuttamiseen” painottuvan korjaavan työn jalkoihin. On perusteltua kysyä, onko tällainen työ varsinkaan pidemmän päälle työssä jaksamista tukevaa vai sitä vähentävää.

Alueen sosiaalityöntekijätilanne on heijastunut myös asiakkaisiin monin tavoin. Kun palvelutarpeen arvioinnit ovat venyneet eikä asiakassuunnitelmia ole ehditty laatimaan tai tarkistamaan riittävällä tavalla, on myös palvelujen saaminen jäänyt monen kohdalla toteutumatta oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työntekijätilanne on vaikeuttanut myös sosiaalityön sisällöllistä kehittämistä. Kun perusta ei ole ollut kunnossa, on ollut vaikea ottaa myöskään kestäviä kehittämisaskeleita.  Asiakaspalautteet kertovat osaltaan siitä, kuinka haastava tilanne on ollut asiakkaille. Monimutkaisten ongelmavyyhtien ratkaisu edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista sosiaalityötä. On ymmärrettävästi turhauttavaa kertoa omaa elämäntarinaa uusille työntekijöille toistuvasti ja aloittaa prosessi aina uudelleen.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat etsineet tilanteeseen ratkaisuja yhdessä ja erikseen. Hyvistä yrityksistä huolimatta tilanteeseen ei ole saatu kuitenkaan muutosta. Uusi yritys sosiaalityöntekijätilanteen parantamiseksi päätettiin ottaa heti alkuvuodesta 2017 hyvinvointikuntayhtymän aloittaessa toiminnan. Sosiaalityöntekijäselvitystä varten perustettiin työryhmä, johon saatiin mukaan monipuolinen edustus sosiaalityön eri sektoreilta perhe- ja sosiaalipalveluista sekä ikääntyneiden palveluista ja kuntoutuksesta. Ilahduttavaa oli saada mukaan työryhmään myös terveyden ja sairaanhoidon edustus. Meillä on hyvinvointikuntayhtymässä yhteinen ymmärrys siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa ja monialaisessa työskentelyssä tarvitaan myös vahvaa sosiaalityötä. Projektityöntekijä Maiju Päivän mukana olo työryhmässä kytki sosiaalityöntekijäselvityksen tulevaisuuden sosiaali- ja terveysasemapohdintaan.

Työryhmä ei olisi saanut työtään valmiiksi vielä keväällä ilman sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja Verson johtaja Kirsi Kuusinen-Jamesin sekä yliopistoharjoittelija Hanna Yrjölän ja Jenni Saarikon merkittävää työpanosta. Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että Versolla on ollut merkittävä rooli päijäthämäläisen sosiaalihuollon kehittämisen moottorina jo pitkään. Työryhmä kokonaisuudessaan ansaitsee suuren kiitoksen sitoutumisestaan työskentelyyn. Tavoitteena oli selvityksen aikana osallistaa yhtymän sosiaalityön ammattilaisia kehittämistyöhön. Työntekijöille osoitettu kysely ja henkilöstölle suunnatut työpajat antoivat merkittävän lisän kehittämistyölle ja avarsivat näkökulmia sosiaalityön moninaiseen tehtäväkenttään. Selvityksen laajentaminen koskemaan myös sosiaaliohjaajia oli olennainen ratkaisu selvitystyössä tehdyn kokonaistarkastelun kannalta.

Mitä selvitystyöllä saatiin sitten aikaan? Selvityksessä nostetaan esille useita kehittämiskohteita sosiaalityöntekijätilanteen parantamiseksi. Kilpailukykyisen palkkauksen merkitystä ei voi aliarvioida ja palkkauksen suhteen selvitys johti lopulta varsin hyvään lopputulokseen, kun yhtymän hallitus päätti nostaa lapsiperhepalveluissa, työikäisten palveluissa ja vammaispalveluissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden palkkoja. Näkemykseni on, että tehdyllä palkkaratkaisulla katkaistiin negatiivinen kierre sosiaalityön osalta Päijät-Hämeessä. Palkkaratkaisun pohjalta on hyvä miettiä muita toimenpiteitä, sillä kilpailukykyisen palkkauksen ohella tarvitaan monenlaista kehittämistyötä. Näiden asioiden suhteen työ on vasta alussa. Vireillä on paljon hyviä kehittämisaihioita, joita tulee viedä määrätietoisesti ja askel kerrallaan käytäntöön. Työn sisältöjen ja työvälineiden sekä työssä jaksamista ja osaamisen kehittämistä tukevien rakenteiden lisäksi tarvitaan markkinointia vetovoiman lisäämiseksi alueelle.


 
Mika Forsberg 

toimialajohtaja
perhe- ja sosiaalipalvelut
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä