Sote-uudistuksen keskiössä on viime aikoina ollut
valinnanvapaus ja sitä koskeva lakiluonnos. Uudistuksen lopulliset
yksityiskohdat ovat vielä joulukuussa 2017 hämärän peitossa. Sosiaali- ja
terveydenhuolto hakeneekin lopullisen muotonsa vasta tulevien vuosien aikana,
vaikka lait saataisiinkin maaliin suunnitellussa aikataulussa. Sote-uudistusta
koskeva keskustelu on nostanut esille monenlaisia näkökulmia. On ymmärrettävää,
että vuosikymmenten saatossa rakennetussa järjestelmässä riittää näkökulmia,
eikä kaikkia asioita varmastikaan saada ymmärrettävään muotoon uudistuksessa.
Tämä jättää meille kaikille työsarkaa tulevillekin vuosille ja edellyttää
erityisiä panostuksia kehittämis- ja tutkimustoimintaa.
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso on toiminut 2000-luvun
alusta alkaen vahvana alueellisena vaikuttajana sosiaalihuollon tehtäväkentällä.
Päijät-Hämeen lisäksi Verson toiminta-alueeseen kuuluu Itä-Uusimaa.
Maakuntarajat ylittävä toiminta-alue on ollut Verson vahvuus ja tarjonnut
mahdollisuuden laaja-alaiselle vuoropuhelulle ja hyvien toimintakäytäntöjen
levittämiselle. Toimintaympäristö erikokoisine kuntineen ja yhteistyöalueineen
on tarjonnut tähän hyvät mahdollisuudet.
Osaamiskeskus Verso on vuosien varrella verkostoitunut ja
hakeutunut osaavien johtajiensa johdolla sosiaalihuollon tehtäväkentälle sosiaalihuollon
toimijoiden tueksi. Verso on valjastanut vähäiset resurssinsa tehokkaasti
käytännönläheisiin ja Päijät-Hämeen sosiaalihuollon perustoimintaa tukeviin ja
edistäviin kehittämishankkeisiin. Liian vähäiselle huomiolle on jäänyt se, että
monen 2000-luvulla käynnistyneen seudullisen toiminnan takaa löytyy tavalla tai
toisella Verso ja versolaisten työpanos. Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö
on laajentunut kattamaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn sekä
peliongelmien ehkäisyn. Maakunnallisen ehkäisevän työn osalta Päijät-Hämeessä
on otettu isoja askelia jo ennen maakunta- ja sote-uudistusta.
Huomionarvioista monelle kehittämishankkeelle on ollut se,
että ne ovat jättäneet jälkeensä pysyviä toimintamalleja eikä maakunnan
sosiaalihuollon kehittämistyö ole ollut vain joukko yksittäisiä hankkeita.
Monessa hankkeessa on jatkettu aikaisemmassa hankkeessa kesken jäänyttä työtä.
Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat perheoikeudellisten palveluiden
kaltaiset seudulliset palvelut. Kehittämishankkeet ovat myös osaltaan
edistäneet sote-integraation toteutumista sekä auttaneet lainsäädäntömuutosten
toimeenpanoa kentällä. Unohtaa ei myöskään sovi kuntien, järjestöjen, seurakuntien
ja oppilaitosten mukaan ottamista kehittämistyöhön Verson vahvalla
avustuksella. Yhteistyörakenteet tarvitsevat koordinaatiota ja Versolla on
tässä työssä merkittävä rooli. Yhteistyöverkostojen vaalimisen tärkeys ja siihen
panostaminen muistetaan toivottavasti myös sote- ja maakuntauudistuksenkin
valmistelussa.
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso toimii nykyisin
liikelaitoksena Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. Toimintaa ohjaa Verson
johtokunta, joka koostuu Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sote-toimijoiden
asiantuntijoista. Liikelaitos-malli ja johtokunta Verson johtajan tukena ovat tarjonneet
oivallisen välineen nostaa esiin konkreettisia kehittämistarpeita ja etsiä
niihin ratkaisuja. Verson johtajan tehtäviä kulloinkin hoitaneet henkilöt ovat osaltaan
olleet vaikuttamassa aktiivisesti sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa.
Valtakunnallisen vaikuttamisen ohella Verson johtajat ovat tuoneet viimeisimmän
tiedon valtakunnallisesta kehittämisestä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudemaan
sosiaalihuollon edustajien hyödynnettäväksi. Vaikka tuntuu hivenen
toisarvoiselta nostaa esiin hallinnollisia ratkaisuja, kannattaisi mielestäni liikelaitosmallia
ja sen tarjoamia etuja tarkastella myös yhtenä vaihtoehtona kehittämistyön organisoinnin
osalta maakunta- ja sote-uudistuksessakin.
Verso on hakenut oman paikkansa uudessa Päijät-Hämeen
hyvinvointikuntayhtymässä. Ehkäisevän työn seutukoordinaatio ja sen tarjoama
tuki on luonteva osa monimuotoista sote-toimijoiden, kuntien ja järjestöjen ja
oppilaitosten verkostoa ja kehittämistyötä. Tutkiva ja analyyttinen ote
yhdistyy Versossa ratkaisukeskeiseen työskentelyyn. Sosiaaliasiamiestoiminta on soveltunut
erinomaisesti osaksi Verson kaltaisen asiantuntijayksikön toimintaa.
Sosiaaliasiamiestoiminta ja asiakasrajapinta nostavat esiin monenlaisia
kehittämiskohteita, joita on välitetty myös toiminnasta vastaaville
organisaatioille mm. sosiaaliasiamiehen raportin muodossa. Verso ja
perusterveydenhuollon yksikkö aloittivat muutamia vuosia sitten yhteistyön kehittämisen
ja jatkossa yhteistyötä tulee tiivistää yhtymän kehittämisen ja terveyden
edistämisen tulosalueen kanssa. Sote-integraatio on yksi osa kehittämistyötä
Versossa. Oma lukunsa on Verson hallinnoimat kehittämishankkeet. Maakunnallisen
kehittämistyön lisäksi osaamista on tarjottu myös muille alueille ja kyetty
näin myös paikkaamaan talouden haasteita, joita valtionavustuksen karsinnat
ovat tuottaneet. Päijät-Hämeessä on käynnissä parhaillaan sekä lasten ja
perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) että osatyökykyisille tie työelämään
(OTE) kärkihankkeen toimeenpano. Molempia hankkeita hallinnoidaan Verson
toimesta ja niiden ympärille rakentuu monista toimijoista koostuva kehittämisen
verkosto. Perustoiminnan ja hanketyön lisäksi Verso toimii maakunnallisen
sote-toiminnan tukena. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano ja sosiaalisen
kuntoutuksen kaltaisten palvelujen kehittämistyö on tarvinnut tuekseen Verson
asiantuntemusta. Verson toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten toiminta
voidaan organisoida joustavaksi ja kyvykkääksi vastata alati muuttuviin
tarpeisiin.
Tulevat sote-rakenteet tarvitsevat vahvan sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittämisen tukirakenteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämisen ja tutkimuksen kokonaisuutta tulee viedä eteenpäin yhdenvertaisesti
hyödyntäen molempien alueiden nykyisiä vahvuuksia. Kehittämisrakenteiden merkitys korostuu
uudistuksen alussa. Päijät-Hämeessä on vahva perusta ponnistaa kohti
uudistuksia tässäkin mielessä. Tämä asia nousi esiin mm. osaamiskeskus Verson ja
sen henkilöstön yhteisessä seminaarissa.
Mika Forsberg
Verson johtokunnan puheenjohtaja
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja
sosiaalipalvelujen toimialajohtaja
