Hyvinvointiyhtymän uutta organisaatiomallia sekä palvelujen uusia tuottamismalleja suunnitellaan parhaillaan. Pohdinnassa on esimerkiksi se, mitä palveluja tuotetaan jatkossa lähipalveluina, mitä keskitettyinä palveluina ja miten lähipalvelut on mahdollista viedä kustannustehokkaasti lähelle kaikkia hyvinvointiyhtymän asukkaita. Sosiaalipalvelut ovat pitkälti sellaisia palveluja, jotka tulee toteuttaa lähipalveluina, koska asiakkailla ei useinkaan erilaisten syiden vuoksi ole mahdollisuutta hakeutua palveluihin pitkän välimatkan päästä ja asiakkaita on usein tarpeen tavata heidän omassa toimintaympäristössään. Asiakkaiden kohtaamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää erilaisia sähköisiä ratkaisuja ja rakentaa sähköisiä palveluja perinteisten asiakastapaamisen ja kotikäyntien rinnalle.
Kela-siirto
Vuoden vaihteessa koko valtakunnan tasolla toteutunut perustoimeentulotuen Kela-siirto koskee suurta osaa aikuissosiaalityön asiakkaita. Kela-siirron on todettu tarjoavan sosiaalityölle mahdollisuuden keskittyä sosiaalityöhön toimeentulotukityön sijaan. Lahdessa perustoimeentulotuen käsittely on erotettu sosiaalityöstä kokonaan kuitenkin jo yli 10 vuotta sitten. Perustoimeentulotukihakemukset on käsitelty täysin etuuskäsittelyssä, jolloin sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ovat voineet keskittyä käyttämään täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea yhtenä sosiaalityön työvälineenä. Lahdessa on siten ollut hieno mahdollisuus kehittää sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen sisältöjä jo pitkään. Nyt huolena on enemmänkin se, kuluuko sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta jatkossa aikaisempaa enemmän työaikaa toimeentulotukityöhön, jos asiakkaat joutuvat hakemaan paljon täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta Kelan tiukkojen perustoimeentulotukilinjausten vuoksi. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on kuitenkin tehty viisas ratkaisu siinä, että etuuskäsittelijöiden työpanosta on myös jatkossa käytettävissä täydentävän toimeentulotuen ratkaisutyöhön.
Toimeentulotuki on ollut perinteinen tapa tulla sosiaalityön asiakkuuteen. Kela-siirtoa koskevissa keskusteluissa on tuotu esiin huolta siitä, löytävätkö apua tarvitsevat ihmiset jatkossa tiensä sosiaalihuollon palveluihin. Sosiaalityöllä onkin nyt hyvä tilaisuus parantaa näkyvyyttään ja pyrkiä eroon sosiaalihuoltoa koskevasta, varmasti suurelta osin toimeentulotukityöhön liittyvästä, byrokraattisen, jäykän ja osittain jopa häpeällisen palvelun leimasta. On ajankohtaista pohtia sitä, miten saamme luotua sellaiset työikäisten sosiaalityön palvelut ja imagon, että ihmiset hakeutuisivat palveluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen ongelmien kasaantumista.
Sosiaalihuoltolain mukainen asiakasprosessi
Kun vilkaistaan taaksepäin Lahden aikuissosiaalityön menneeseen vuoteen, näyttäytyy kuva kehittämistyöntäyteisestä vuodesta. Uuden sosiaalihuoltolain mukainen asiakasprosessi voidaan jo nähdä olevan vakiintunut työskentelymalli aikuissosiaalityössä. Sosiaalityön asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnilla, joka tehdään monialaisena yhteistyönä asiakkaan tilanteen mukaan. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan asiakkaan tuen tarpeet, nimetään omatyöntekijä ja suunnitellaan tuen tarpeisiin vastaava palvelukokonaisuus. Monialaisen yhteistyön malleja on kehitetty terveydenhuollon kanssa mm. Parempi arki -hankkeessa.
Viime vuoden aikana on kehitetty myös sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaisesti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtäväjakoa. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat toimivat asiakkaiden omatyöntekijöinä vastaten asiakkaan koko palveluprosessista. Palvelusprosessi rakentuu asiakkaan palvelutarpeiden perusteella eikä yksittäisten toimenpiteiden kautta. Tavoitteena on, että resurssien salliessa sosiaalityöntekijät keskittyvät erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin sekä rakenteelliseen sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaajat työskentelevät vähemmän tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen
Lahdessa aloitettiin vuonna 2016 kehittää myös työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Sosiaalisen kuntoutuksen #Noste-tiimiin rekrytointiin ennen kesää neljä sosiaaliohjaajaa ja kaksi lähihoitajaa. #Nosteen asiakasmäärä kasvoi nopeasti toiminnan aloittamisen jälkeen noin 60 asiakkaaseen.
Asiakkaat ohjautuvat sosiaalisen kuntoutuksen palveluun omatyöntekijän sosiaalityössä laatiman palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalisessa kuntoutuksessa asiakkaille tarjotaan tarpeen mukaan mm. intensiivistä psykososiaalista yksilöllistä tukea, kotikäyntejä, apua kotitöissä, rinnalla kulkemista, asioiden yhdessä hoitamista sekä ryhmätoimintaa.
Nopeasti sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen aloittamisen jälkeen on ollut nähtävissä, että palvelu on kannattavaa inhimillisen ja yksilöllisen hyvinvoinnin kasvun lisäksi myös taloudellisesti. Mielenterveyskuntoutujan palveluasuminen maksaa 1 800 – 2 850 € kuukaudessa. Sosiaaliohjaajan palkka sivukuluineen on karkeasti arvioiden noin 4 000 € kuukaudessa. Jos yhdellä työntekijällä on intensiivisen tuen asiakkuudessa esimerkiksi 10 asiakasta kerrallaan ja sosiaalisen kuntoutuksen kotiin vietävällä tuella mahdollistetaan asiakkaiden asuminen omassa asunnossaan palveluasumisen sijaan, seuraa tästä selkeitä taloudellisia hyötyjä.
Uusia palveluja nuorille
Myös nuorten palvelut ovat kasvaneet ja kehittyneet Lahdessa viime vuonna. Aikuissosiaalityön nuorten tiimin sosiaaliohjaajat ovat olleet tiiviisti mukana nuorten Ohjaamossa. Siellä sosiaaliohjaajille on tarjoutunut mahdollisuus kohdata nuoria sosiaalitoimen seinien ulkopuolella ja tarjota nuorille sekä muille Ohjaamossa toimiville tahoille tietoa sosiaalipalveluista sekä ohjausta ja neuvontaa palvelujen käytöstä. Lisäksi aikuissosiaalityössä lähdettiin yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa kehittämään nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palvelua Vamos Lahti -hankkeessa. Hanke starttasi työnsä keväällä 2016 ja vuoden vaihteeseen mennessä Vamos Lahden toiminnassa on ollut mukana reilut 80 nuorta. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoista palvelua on kehitetty myös yhdessä Avainsäätiön Poveria-hankkeen kanssa.
Tiedon tuotantoa ja sähköisen asioinnin kehittämistä
Lahden aikuissosiaalityö on aktiivisesti mukana myös sähköisten palvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi ODA-hankkeessa on työttömien terveystarkastusta kehitetty laajemmaksi eri hyvinvoinnin osa-alueita kartoittavaksi sähköiseksi ”hyvinvointitarkastukseksi”. Aikuissosiaalityö on ollut myös mukana tuottamassa tietoa sosiaalipalveluista sähköiseen Hyvis.fi -portaaliin.
Lahden aikuissosiaalityö on
ajan mukaisesti lähtenyt tuottamaan ja jakamaan tietoa toiminnastaan
sosiaalista mediaa hyödyntäen. Aikuissosiaalityöhön laadittiin vuonna 2015
some-strategia ja sen mukaisesti loppuvuodesta 2015 julkaistiin ensimmäinen
versio sähköisestä toimintakertomuksesta ePoksesta. ePos-toimintakertomuksessa
keskiössä ovat tarinat ja kuvat sosiaalityön arjesta. ePos kokonaisuuteen
kuuluvat myös aikuissosiaalityön Twitter-tili sekä uusi Facebook-tili,
sosiaalisen kuntoutuksen #Noste-tiimin Instagram-tili sekä aikuissosiaalityön
blogi, jota on luettu yli 10 000 kertaa.
Tästä kaikesta voi todeta,
että Lahden aikuissosiaalityö kulkee kohti vuonna 2013 määriteltyä visiotaan.
Visiossa Lahden aikuissosiaalityö on edelläkävijä ja valtakunnallisesti
tunnettu laadukkaista sosiaalityön palveluista. Lisäksi aikuissosiaalityössä
vastataan asiakkaiden tarpeisiin nopeasti, joustavasti ja ammattitaidolla. Omalta
osaltani pyrin vaikuttamaan siihen, että Lahden aikuissosiaalityössä tehty
kehittämistyö voi jatkua myös uudessa organisaatiossamme. Kiitän
aikuissosiaalityön yksikön työntekijöitä ja esimiehiä rohkeudesta uudistaa ja
kehittää aikuissosiaalityön sisältöjä ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Lahden aikuissosiaalityöstä voi käydä lukemassa lisää uusimmasta sähköisestä vuosiraportista.
Tarja Laukkanen
Lahden aikuissosiaalityön
päällikkö
Päijät-Hämeen
hyvinvointiyhtymä
