Elämmme jatkuvan muutoksen keskellä,
myös sosiaalipalveluissa.
Muutokset eivät enää seuraa toisiaan, vaan niitä on meneillään lomittain ja
limittäin koko ajan. Tiedontuotanto on nopeaa ja runsasta. Myös nopeat tiedon
tuottamisen välineet kehittyvät ja digitalisaatio laajenee. Toimintoja pitäisi
tehostaa ja vaikuttavuutta lisätä, mutta samalla asiakkaiden tilanteet ovat
entistä monimutkaisempia ja tilanteen selvittämiseen ja ratkaisemiseen tarvitaan
aikaa. Nyt markkinatalouden mittareilla yritetään mitata julkisia palveluja,
vaikka julkiselle puolelle pitäisi kehittää omat mittarit. Joitakin versioita
on ollut jo koekäytössä, mutta ne ovat olleet varsin raskaita käyttää. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa ottamaan huomioon mm. erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Tarvitaan paitsi pätevää henkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä, myös aikaresurssia. Lisäksi tarvitaan usein monialaista yhteistyötä, johon lakikin velvoittaa. Miten palvelut pitäisi organisoida, että voidaan tehdä yhteistyötä tehokkaasti ja vaikuttavasti? Ainakin raja-aitoja olisi syytä kaataa eri toimialojen ja toimijoiden väliltä, jotta hallinnolliset rakenteet eivät olisi esteenä joustavalle, toimivalle yhteistyölle. Ja pitäisi päästä pois toisille siirtämisestä.
Sote-ratkaisu tuo isoja muutoksia palvelukenttään. Yksityiset palvelut tulevat lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta, mikä on hyvä asia, mutta sen vaikutuksia emme vielä tiedä. Joku tutkija totesi sosiaalipolitiikan päivillä noin kuukausi sitten, että yksityisiä palveluja käytettäessä syntyy uusia moraalisia ja eettisiä ongelmia. Millaisia ne tulevat olemaan, se jää nähtäväksi. Ainakin tilanne luo paineita asiakastyötä tekeville, kun on entistä paremmin osattava kertoa palveluvaihtoehdoista. Myös asiakas on vaikeassa tilanteessa valitessaan palveluja, kun hänellä ei välttämättä ole objektiivista tietoa saatavilla. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja on sanonut, että vaatimukset alueellisesti ja yksilöllisesti räätälöityihin ratkaisuihin kasvavat, kun väestö ikääntyy ja monikulttuurisuus lisääntyy. Miten pystymme vastaamaan kaikkien väestöryhmien palvelutarpeisiin tasapuolisesti? Vai joudutaanko priorisoimaan? Kuka pystyy määrittelemään kriteerit? Ja luodaanko uusia palveluja asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta vai organisaatio- tai tuottavuuslähtökohdista?
Monia kysymyksiä herää. Syntyy enemmän kysymyksiä kuin
vastauksia. Olemme isojen haasteiden edessä. Kaiken myllerryksen keskellä on muistettava
asiakkaat ja tarjottava heille toimivaa, laadukasta, tehokasta ja vaikuttavaa
palvelua. Ja lisäksi on kyettävä osallistamaan asiakkaat: saatava heidät mukaan
kehittämään sellaisia palveluja, joita he tarvitsevat ja joista on heille apua.
Myös sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen osaamiselle on tilansa.Haasteet ovat
isoja, joten kaikkien osaaminen, tieto ja ideat tarvitaan käyttöön.
Maarit Laitinen
työhönkuntoutuksen päällikkö, YTL
