Tämä konkretisoituu esimerkiksi työttömien aktivointitoimissa. Kunnat maksavat suuria summia passiivisen työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuina. Kuntapäättäjät ovat heränneet vaatimaan tehokkaita toimenpiteitä aktivoinnin lisäämiseksi ja TE-hallinnon tuottavuusvaatimukset edellyttävät nopeita asiakasprosesseja. Siksi monin paikoin TE-hallinnon ja kunnan työntekijät tutkivat yhdessä passiivista työmarkkinatukea saaneiden listoja, yhdistävät eri viranomaisten asiakastiedostoissa olevia tietoja ja luokittelevat tietojen perusteella työttömiä ohjattavaksi erilaisiin työllisyyden hoidon toimenpiteisiin. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisia aktivointisuunnitelmia toivotaan tehtävän puhelimitse tai asiapapereiden perusteella pelkästään viranomaisten välillä. Kaikkein vaikeimmin työllistyvät siirrettäisiin mielellään suoraan sosiaalihuollon asiakkaaksi kysymättä asiakkaan näkemystä asiaan. Asiakkaan mukaan ottaminen oman asiansa suunnitteluun on liian tehotonta ja resursseja hukkaavaa. Tietosuojalainsäädäntöä luetaan niin, että perustelluksi poikkeukseksi tarkoitettu oikeus yhdistää eri viranomaisissa olevaa asiakastietoa ilman asiakkaan lupaa muutetaan pääsäännöksi. Sosiaalialan ammattilaisena on kysyttävä, missä ovat asiakkaan osallisuus ja oikeusturva - siitäkin huolimatta, että kysyjä leimataan tehokkaiden, joustavien ja nykyaikaisten palveluprosessien kehittämisen jarruksi.
Työttömyys on vakava ja kallis yhteiskunnallinen ongelma, joka yhteiskunnan tuottavuuskeskustelussa helposti muuttuu työttömän yksilölliseksi puutteellisuudeksi. Jos yhtä avointa työpaikkaa kohden on Lahdessa tällä hetkellä 5,5 työtöntä työnhakijaa, on työttömyydessä kyse pikemminkin työpaikkojen puutteesta kuin työnhakijan puutteellisista kyvyistä. Työllistymistä tukevat palvelut ovat tarpeellisia, mutta niihin ohjautumisen tulee tapahtua yksilöllisen palvelutarpeen perusteella, jonka arvioinnissa työtön on itse osallisena.
Kaikkein
heikoimmassa asemassa olevat palvelujen käyttäjät eivät omaa voimavaroja
oikeuksiensa peräämiseen. Sosiaalialan eettisten ohjeiden mukaan sosiaalialan
ammattilaisen työn lähtökohtana on puolustaa asiakkaiden oikeuksia ja pitää
toiminnassa huolta asiakkaiden edusta.
Etenkin heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden oikeuksien
toteutumisen varmistaminen ja tarpeen vaatiessa asiakkaiden puolesta puhuminen
ovat ammatissa keskeisiä tehtäviä.[2]
Uuden sosiaalihuoltolain mukainen rakenteellinen sosiaalityö on oiva työväline
tuoda esiin palvelujärjestelmän puutteita sekä haastaa yhteiskunnan palveluista
päättäviä tahoja keskusteluun yhteiskuntapolitiikan vaikutuksista. Riitta
Granfeltin[3]
sanoin, sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan
arvoista ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle,
jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai
kunniallisella elämäntavalla.
Leila Kankainen
Sosiaalipalvelujen päällikkö, YTL
Lahden kaupunki