Tämä käy ilmi Pia Hotin ja Laura Kaupin marraskuussa valmistuneesta opinnäytetyöstä. Hotti ja Kauppi opiskelivat sosionomeiksi (YAMK) lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen linjalla ja ovat tutkineet opinnäytetyössään asiakkaiden kokemuksia lastensuojelun palveluista Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Hotin ja Kaupin opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tuotoksena he esittävät omia suosituksiaan lastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittämiseen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä.
Moniportainen kehittämistyö tuottaa laajempaa näkemystä
Hotin ja Kaupin kehittämishanke toteutettiin vuoden 2020 aikana Bikva-arviointimenetelmää soveltaen. Bikvassa asiakkaan näkökulma palveluiden laadusta ja sen vaikuttavuudesta ovat keskeisessä asemassa. Bikva on portaittain etenevä arviointimalli, jossa asiakkaiden kokemuksia käsitellään sekä työntekijöiden että johtoportaan kanssa. Asiakkaan ääni tulee täten selkeästi kuuluviin. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 kesällä ja syksyllä sen jälkeen, kun vuoden kestänyt lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotointi päättyi.
Portaisuus ja asiakaslähtöisyys tulee siitä, että asiakashaastatteluista saadut tulokset käydään työntekijöiden kanssa läpi ja heillä on mahdollisuus tuoda omaa näkemystään esiin tuloksiin liittyen sekä siihen, miten systeeminen toimintamalli heidän mielestään toimii. Tämä kaikki tieto viedään edelleen johtoportaalle käsiteltäväksi. Kehittämishankkeessa käydään läpi mitä ajatuksia johtoportaassa saatu tieto herättää sekä mikä heidän näkemyksensä toimintamallista on. Kehittämistyössä on tärkeä saada myös niiden ammattilaisten ääni kuuluviin, jotka tekevät asiakastyötä ja näkevät käytännön työn haasteet sekä sen, mikä on toimivaa. Johtoportaassa käsiteltiin asioita myös hyvin konkreettisella tasolla ja pohdittiin, miten koko organisaatio saadaan toimimaan niin, että se tukee systeemistä toimintamallia ja sitä saadaan juurrutettua myös muihin palveluihin.
Asiakaslähtöistä työskentelyä
Haastattelujen perusteella Hotti ja Kauppi laativat kehittämissuosituksia lastensuojelun systeemisen toimintamallin toteuttamiseen Päijät-Hämeessä. Työssä he toteavat, että asiakkaat ovat itse kokeneet hyötyneensä systeemisen lastensuojelumallin mukaisesta työskentelystä, joka näkyy selkeästi saaduissa tuloksissa. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia sen kanssa, miten SyTy!-tiimi oli kokenut systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn.
SyTy!-tiimin toiminnan läpinäkyvyys koettiin tärkeäksi kautta linjan. Kehittämishankkeessa suositellaan, että tiimin yhteistä työskentelyä on hyvä pitää enemmän yllä puheissa asiakkaiden kanssa ja tuoda heille näkyvämmäksi. Erityistä kiitosta SyTy!-tiimi sai asiakkailta siitä, että työntekijät ovat hyvin tavoitettavissa. Asiakkaat olivat saaneet kaikkien niiden työntekijöiden yhteystiedot, joihin he voivat olla yhteydessä, jos eivät juuri sillä hetkellä tavoita heille nimettyä työntekijää tai hän on lomalla. Asiakkaat kokivat tulleensa kuulluksi asiassaan sekä heidän mielipiteensä työskentelyä suunniteltaessa on otettu kiitettävästi huomioon. Haastattelujen myötä tuli toive, että osallisuuden aste ja tapa mietittäisiin tarkemmin perheiden voimavarojen mukaan. Kriisiytyneessä tilanteessa vanhemmilla ei välttämättä ole voimavaroja pohtia tai selkeää näkemystä siitä, mitä perhe juuri sillä hetkellä tarvitsee, jolloin työntekijän ohjaus työskentelyä suunniteltaessa korostuu. Opinnäytetyössä tulee esiin, että lapsi on pidetty onnistuneesti työskentelyn keskiössä. Lapsen kuulluksi tuleminen ilman ’välikäsiä’ ja aikuisen tulkintaa on kuitenkin haasteellista.
Systeemisen lastensuojelun toimintamallissa tärkeää on asiakasmäärien rajaaminen, jotta intensiivinen alkutyöskentely, jousto asiakastapaamisten tiivistämisessä ja akuutteihin tilanteisiin reagoiminen mahdollistuu jatkossakin. Tämä tuli myös selkeästi esiin tehdyissä haastatteluissa. Opinnäytetyön suosituksissa todetaan myös se, että työntekijöiden omat henkilökohtaiset osaamiset ja kyvyt on tärkeä ottaa huomioon. SyTy!-tiimissä on tehty osaamiskartoitus, joka on kirjattu koko tiimin nähtäville. Moniammatillisen tiimin osaamisen hyödyntämisen edistämiseksi tämä koettiin hyväksi toimintamalliksi myös muiden systeemisen tiimien osalta. Lopuksi opinnäytetyössä todetaan, että systeemisen mallin arviointi ja siihen soveltuvien kriteerien laatiminen on tärkeää. Asiakkailta kerätty palaute on erityisen arvokasta toiminnan kehittämisen kannalta ja jatkossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten myös lapsilta saadaan kerättyä palautetta niin, että heidän äänensä saadaan selkeämmin kuuluviin, jolloin myös toimintamallin arviointi on kattavampaa.
”Asiakaslähtöinen lastensuojelun kehittäminen” (Hotti & Kauppi, 2020) on luettavissa Theseuksessa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724677.
