Asiakkaat tyytyväisiä systeemisen lastensuojelun toimintamalliin Päijät-Hämeessä

Tämä käy ilmi Pia Hotin ja Laura Kaupin marraskuussa valmistuneesta opinnäytetyöstä. Hotti ja Kauppi opiskelivat sosionomeiksi (YAMK) lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen linjalla ja ovat tutkineet opinnäytetyössään asiakkaiden kokemuksia lastensuojelun palveluista Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Hotin ja Kaupin opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tuotoksena he esittävät omia suosituksiaan lastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittämiseen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. 

Moniportainen kehittämistyö tuottaa laajempaa näkemystä

Hotin ja Kaupin kehittämishanke toteutettiin vuoden 2020 aikana Bikva-arviointimenetelmää soveltaen. Bikvassa asiakkaan näkökulma palveluiden laadusta ja sen vaikuttavuudesta ovat keskeisessä asemassa. Bikva on portaittain etenevä arviointimalli, jossa asiakkaiden kokemuksia käsitellään sekä työntekijöiden että johtoportaan kanssa. Asiakkaan ääni tulee täten selkeästi kuuluviin. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 kesällä ja syksyllä sen jälkeen, kun vuoden kestänyt lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotointi päättyi. 

Portaisuus ja asiakaslähtöisyys tulee siitä, että asiakashaastatteluista saadut tulokset käydään työntekijöiden kanssa läpi ja heillä on mahdollisuus tuoda omaa näkemystään esiin tuloksiin liittyen sekä siihen, miten systeeminen toimintamalli heidän mielestään toimii. Tämä kaikki tieto viedään edelleen johtoportaalle käsiteltäväksi. Kehittämishankkeessa käydään läpi mitä ajatuksia johtoportaassa saatu tieto herättää sekä mikä heidän näkemyksensä toimintamallista on. Kehittämistyössä on tärkeä saada myös niiden ammattilaisten ääni kuuluviin, jotka tekevät asiakastyötä ja näkevät käytännön työn haasteet sekä sen, mikä on toimivaa. Johtoportaassa käsiteltiin asioita myös hyvin konkreettisella tasolla ja pohdittiin, miten koko organisaatio saadaan toimimaan niin, että se tukee systeemistä toimintamallia ja sitä saadaan juurrutettua myös muihin palveluihin. 

Asiakaslähtöistä työskentelyä

Haastattelujen perusteella Hotti ja Kauppi laativat kehittämissuosituksia lastensuojelun systeemisen toimintamallin toteuttamiseen Päijät-Hämeessä. Työssä he toteavat, että asiakkaat ovat itse kokeneet hyötyneensä systeemisen lastensuojelumallin mukaisesta työskentelystä, joka näkyy selkeästi saaduissa tuloksissa. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia sen kanssa, miten SyTy!-tiimi oli kokenut systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn. 

SyTy!-tiimin toiminnan läpinäkyvyys koettiin tärkeäksi kautta linjan. Kehittämishankkeessa suositellaan, että tiimin yhteistä työskentelyä on hyvä pitää enemmän yllä puheissa asiakkaiden kanssa ja tuoda heille näkyvämmäksi. Erityistä kiitosta SyTy!-tiimi sai asiakkailta siitä, että työntekijät ovat hyvin tavoitettavissa. Asiakkaat olivat saaneet kaikkien niiden työntekijöiden yhteystiedot, joihin he voivat olla yhteydessä, jos eivät juuri sillä hetkellä tavoita heille nimettyä työntekijää tai hän on lomalla. Asiakkaat kokivat tulleensa kuulluksi asiassaan sekä heidän mielipiteensä työskentelyä suunniteltaessa on otettu kiitettävästi huomioon. Haastattelujen myötä tuli toive, että osallisuuden aste ja tapa mietittäisiin tarkemmin perheiden voimavarojen mukaan. Kriisiytyneessä tilanteessa vanhemmilla ei välttämättä ole voimavaroja pohtia tai selkeää näkemystä siitä, mitä perhe juuri sillä hetkellä tarvitsee, jolloin työntekijän ohjaus työskentelyä suunniteltaessa korostuu. Opinnäytetyössä tulee esiin, että lapsi on pidetty onnistuneesti työskentelyn keskiössä. Lapsen kuulluksi tuleminen ilman ’välikäsiä’ ja aikuisen tulkintaa on kuitenkin haasteellista. 

Systeemisen lastensuojelun toimintamallissa tärkeää on asiakasmäärien rajaaminen, jotta intensiivinen alkutyöskentely, jousto asiakastapaamisten tiivistämisessä ja akuutteihin tilanteisiin reagoiminen mahdollistuu jatkossakin. Tämä tuli myös selkeästi esiin tehdyissä haastatteluissa. Opinnäytetyön suosituksissa todetaan myös se, että työntekijöiden omat henkilökohtaiset osaamiset ja kyvyt on tärkeä ottaa huomioon. SyTy!-tiimissä on tehty osaamiskartoitus, joka on kirjattu koko tiimin nähtäville. Moniammatillisen tiimin osaamisen hyödyntämisen edistämiseksi tämä koettiin hyväksi toimintamalliksi myös muiden systeemisen tiimien osalta. Lopuksi opinnäytetyössä todetaan, että systeemisen mallin arviointi ja siihen soveltuvien kriteerien laatiminen on tärkeää. Asiakkailta kerätty palaute on erityisen arvokasta toiminnan kehittämisen kannalta ja jatkossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten myös lapsilta saadaan kerättyä palautetta niin, että heidän äänensä saadaan selkeämmin kuuluviin, jolloin myös toimintamallin arviointi on kattavampaa. 

”Asiakaslähtöinen lastensuojelun kehittäminen” (Hotti & Kauppi, 2020) on luettavissa Theseuksessa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724677.

Mitä kuuluu lapsille ja heidän perheilleen Päijät-Hämeessä? – Strategioista hyvinvointia tukeviin tekoihin

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tilinpäätös nostaa taas esiin monenlaisia kipupisteitä Päijät-Hämeen maakunnasta. Talouden raadollisten lukujen taakse kätkeytyy monenlaisia ilmiöitä, ja ennen kaikkea inhimillisiä tarinoita, joissa korostuvat kasautuvien arjen haasteiden ongelmat. Hätä, huoli ja näköalattomuus näkyvät liian monen kodin arjessa. Päijät-Hämeessä on kuulutettu monissa yhteyksissä elinvoimaisuuden vahvistamisen perään. Elinvoiman ja tulevaisuuden uskon näkökulmasta lapset ja heidän perheensä ovat yksi osa elinvoimaista ja ennen kaikkea kestävän kehityksen Päijät-Hämettä.

On aiheellista kysyä, millainen maakunta haluamme olla lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristönä. Onko meillä varaa unohtaa tämän päivän lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen?

Päijät-Häme on paljon muutakin kuin ikääntyvä maakunta. Syntyvyyden ja lasten määrän laskusta huolimatta maakunnassamme syntyy yhä 1 600 lasta vuosittain. Alle 18-vuotiaita lapsia oli yhteensä 36 000 vuonna 2017. On aiheellista kysyä, millainen maakunta haluamme olla lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristönä. Onko meillä varaa unohtaa tämän päivän lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen? Väestön ikääntymisen mukanaan tuomien kustannusten ja nykyisen huono-osaisuuden ja syrjäytymiskehityksen yhdistelmällä emme Päijät-Hämeessä selviydy.

Hoitoa ja apua pitäisi pystyä tarjoamaan nykyistä nopeammin ja intensiivisemmin. Kun puhutaan lapsiperheiden avun tarpeista, on hyvä muistaa myös aikuisten palvelujen toimivuuden tärkeys.

   

Vuosille 2018-2021 tehdyssä maakunnallisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu maakunnallisia kipupisteitä. Pitkäaikaistyöttömyys, vähävaraisuus ja yksinhuoltajuus on yleistä maakunnassa. Iso joukko lapsia ja perheitä vanhempineen voi hyvin, mutta pahoinvointi kasautuu ja pitkittyy. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat yhtymässä noin 30 miljoonaa euroa. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna viime vuoden aikana 665 lasta ja nuorta. Uusia huostaanottoja tehtiin 80. Laitoshoidon osuus on korkea kodin ulkopuolisessa sijaishuollossa, mikä kertoo sijoitettujen lasten ja nuorten voinnista ja tarpeista. Lasten ja nuorisopsykiatrian asiakasmäärät ovat kasvaneet 2010-luvulla, ja toimintayksiköiden kyky tarjota parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille on samalla heikentynyt. Hoitoa ja apua pitäisi pystyä tarjoamaan nykyistä nopeammin ja intensiivisemmin. Kun puhutaan lapsiperheiden avun tarpeista, on hyvä muistaa myös aikuisten palvelujen toimivuuden tärkeys. Lasten hyvinvoinnin perusta rakentuu kotona arkisissa ympäristöissä, joissa hyvällä vanhemmuudella ja sen mukanaan tuomalla hoivalla, huolenpidolla ja turvalla on keskeinen merkitys. Unohtamatta isovanhempia, kummeja ja muita lapselle läheisiä.

  

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että joka viides päijäthämäläinen toisella asteella opiskeleva tyttö kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuusoireilusta. Mielialaongelmia on jo alaluokkalaisilla lapsilla. 4- ja 5-luokkalaisista pojista 14 prosentilla (koko maassa 12 %) ja tytöistä 11 prosentilla (koko maassa 13 %) on ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. Päijäthämäläisistä kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyvistä nuorista puolet kokee, että opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista.

Tarvitsemme sekä hyvinvointia tukevia tekoja lasten ja nuorten kasvuympäristöissä että sujuvia palveluja.

Meillä on tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena. Tarvitsemme sekä hyvinvointia tukevia tekoja lasten ja nuorten kasvuympäristöissä että sujuvia palveluja. Kansallisella LAPE-muutosohjelman mukaisella perhekeskustoimintamallin kehittämisellä pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Kehittämistyö on edennyt hyvällä yhteistyöllä Päijät-Hämeessä. Meillä on vuosien varrella syntynyt sektorirajat rikkova yhdessä tekemisen tapa.

Kehittämisen ja yhteisten toimien tulee pyrkiä parantamaan alueemme lasten, nuorten ja perheiden tilannetta.

    

Perhekeskustoimintamalli verkostoi nyt erillään olevat palvelut siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun oikea-aikaisesti. Perhekeskustoimintamalli yhteensovittaa kuntien, kuntayhtymän sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa. Kehittämisen ja yhteisten toimien tulee pyrkiä parantamaan alueemme lasten, nuorten ja perheiden tilannetta. Tänä päivänä puhutaan paljon tiedolla johtamisen merkityksestä ja tarpeesta. Tietoa, asiantuntijuutta ja osaamista meidän alueeltamme ei puutu – tarvitaan rohkeutta investoida hyvinvointiin, ja tarvitaan alueemme osaajien tahtoa yhteiselle työlle yhteisten lasten hyväksi.

 

Mika Forsberg

perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja

Elina Vesterinen

LAPE-muutosagentti

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Perhekeskustoimintamalli - perheiden parhaaksi

Valtakunnallinen LAPE- lapsiperheiden palveluiden muutosohjelma, tuo näkyvästi esiin varhaisen tuen palveluiden merkityksen. Varhainen tuki on matalalla kynnyksellä mahdollistettuja palveluita, joihin pääsemiseksi tulisi olla helpot ja selkeät väylät.

LAPE- muutosohjelmassa keskiössä on perhekeskustoimintamalli. Perhekeskusajatus on lähtökohtaisesti ja yksinkertaisuudessaan sitä, että lähdetään toimimaan yhdessä, perheiden parhaaksi. Valtaosa perhepalveluista on kautta aikojen järjestetty julkisten palveluiden kautta. Julkiset palvelut takaavat perheille lakisääteisten palveluiden järjestäytymisen ja sitä kautta muodostuvan tuen. Julkisten palveluiden suurena tukena, varsinkin lapsiperheille on ollut seurakunta ja järjestötyö. Seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on ollut mm. kerhojen ja ryhmätoiminnan muodossa. Yhteistyö on ollut erityisen tärkeää ja yhteistyön kautta lapsiperheille on järjestynyt erilaisia tukimuotoja ja arjen tukea.

Perhekeskustoimintamallissa järjestöjen, seurakuntien ja julkisen sektorin toiminta tiivistyy. Erilaisten perheiden tukipalveluiden järjestäminen vahvistuu. Perhekeskuksissa on jatkossa valtaosa palveluista ja palveluntuottajista. Perhekeskus pyrkii tuottamaan palvelut lapsiperheille niin, että perhe voisi kulkea yhdestä ovesta monen eri oven sijaan. Ajatus siitä, että kohdataan asiakas kokonaisvaltaisesti ja hoidetaan asia loppuun saakka, ei poislähettämisen periaatteella. Perhekeskuksen toiminta-ajatus on tuottaa perheille palvelua ajatuksella, että tulit juuri oikeaan paikkaan!

Perhekeskusten pilotointi on Päijät-hämeessä käynnissä. Pilotoinnilla kokeillaan erilaisia perhekeskustoimintamalleja, erikokoisille paikkakunnille ja erilaisille väestömäärille. Perhekeskusten palvelut muovautuvat väestön tarpeen mukaan. Tällöin perhekeskukset voivat muovautua hyvinkin erinäköisiksi. Perhekeskusajatuksessa puhutaan myös paljon jalkautuvista palveluista. Eli palveluiden lähelle tuomisesta. Perhekeskustoimintamalli mahdollistaa palveluiden ketterän siirron ja järjestämisen asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Tärkeänä toimintana perhekeskusten rinnalla nähdään kohtaamispaikat. Kohtaamispaikkoja on hyvin erilaisia ja erilaiseen toimintaan perustuvia. Kohtaamispaikkoja ovat mm. perhekahvilat, perhekerhot, avoin varhaiskasvatus ym. Kohtaamispaikka voi olla vaikka lähileikkipuisto. Kohtaamispaikka mahdollistaa perheiden kohtaamisen matalalla kynnyksellä. Toiminnan ja kohtaamisen kautta, perheille mahdollistuu vertaistuki toisista perheistä. Vertaisuuden merkitys on vanhemmuudessa merkittävä tekijä jaksamisen ja vanhemmuuden haasteiden kohdatessa. 

Kohtaamispaikkoihin voidaan myös tuoda palveluita perheiden tueksi. Matalan kynnyksen palveluiden jalkautuminen kohtaamispaikkoihin on kokeilussa ja niistä on tullut hyviä kokemuksia. Lapsiperheiden palveluista on kerrottu kohtaamispaikoissa ja tuotu palveluita lähelle, erilaisten tiedotustilaisuuksien kautta. Kohtaamispaikkoihin on myös järjestetty teeman mukaista ohjelmaa, perheiden toiveen mukaan. Kohtaamispaikkoja on alueella paljon ja varmasti niitä tulee vielä lisääkin. Kohtaamispaikoissa näkyy vahvasti järjestöjen ja seurakuntien rooli ja julkisten palveluiden jalkautuminen. Julkiset palvelut tuovat palveluita sinne missä asiakkaat ovat. Kohtaamispaikat, kuten perhekeskuksetkin voivat olla hyvin erilaisia. Kohtaamispaikoissa pyritään järjestämään sellaisia tuen muotoja, joita perheet toivovat ja tarvitsevat. Oikea-aikaisuus ja oikeanlaisuus, niihin pyritään. 

Palveluiden järjestäytyminen lähdetään kokoamaan asiakkaasta käsin, eikä palveluista käsin. Asukkaiden tarpeet eri asuinalueilla huomioidaan ja niihin pyritään vastaamaan, matalan kynnyksen palveluita järjestettäessä. Kohtaamispaikat ovat avainasemassa, havainnoimassa lapsiperheiden tarpeita sekä nykytilaa. Tähän tarpeeseen pyritään järjestämään matalaa tukea ja ehkäisevää tietoa. Tietoisuuden lisääminen on yksi kohtaamispaikkojen keskeinen tavoite. 

Hyvinvointiyhtymän lapsiperheiden arjen tuen LAPE- työpanos, on osaltaan

koota kohtaamispaikkojen karttaa. Kohtaamispaikoista tullaan luomaan sisällöllinen kartta, jossa näkyy erilaisten kohtaamispaikkojen tarjoamia tukimuotoja. Kohtaamispaikoissa palvelut vaihtelevat, tarpeen mukaan. Asiakas kyselyiden ja kohtaamisten kautta, pyritään luomaan kuvaa sen hetkisestä tarpeesta ja toiveista. Kohtaamispaikat on tulevaisuuden juttu, Nähdään siellä!

Mirva Illi-Lampio

Sosiaaliohjaaja

Päijät-hämeen hyvinvointiyhtymä

lapsiperhepalveluiden arjen tuen kehittämistyö