Gerontologisen sosiaalityön tiimissä on koottu tietoa asiakkaiden tilanteista ja niihin vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä, jotta palveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Gerontologisen sosiaalityön asiakkaita ovat yli 65-vuotiaat sosiaalipalvelujen tarpeessa olevat ihmiset. Asiakkaiden tuen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen tai elämän erilaisiin kriisitilanteisiin. Gerontologisessa sosiaalityössä on havaittu, että asiakkailla on paljon asumiseen liittyviä haasteita ja tuen tarpeita. On myös monia tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaalityön mahdollisuuksiin tarjota asiakkaille heidän tarpeisiinsa vastaavaa tukea.
Esimerkiksi ongelmallinen päihteidenkäyttö voi vaikuttaa asiakkaiden asumiseen ja asumismahdollisuuksiin. Asiakkaiden fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky ei välttämättä riitä päihdekuntoutukseen, ja tämä aiheuttaa haasteita päihteettömyyden saavuttamiseen ja tukemiseen. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan tukea vastaan, tai he eivät saa tarvitsemiaan palveluja päihteidenkäytön vuoksi. Päihteitä käyttävät asiakkaat eivät aina saa kotihoitoa, vaikka se tukisi heidän itsenäistä asumistaan. Monissa asumispalveluissa edellytetään päihteettömyyttä ja asuminen voidaan päättää päihteidenkäytön vuoksi. Tämä vaikeuttaa asiakkaiden tilanteita, koska asiakkaan muut tuen tarpeet ovat edelleen olemassa. Ikääntyneillä asiakkailla on usein muistiongelmia, mutta muistitutkimuksia ei voida toteuttaa päihteidenkäytön vuoksi. Tämä voi vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuksiin saada tarpeidensa mukaisia palveluja.
Asumisen haasteena voi olla myös asiakkaan tai vieraiden häiriökäyttäytyminen tai vieraan pidempiaikainen oleskelu asiakkaan asunnossa. Asiakkaan luona voi käydä myös velkojia, jotka aiheuttavat pelkoa asuinympäristössä. Mielenterveyden ongelmat, kuten harhaisuus, voivat vaikuttaa asiakkaan toimintaan ja aiheuttaa vaaratilanteita, kuten tulipaloja, tai muita rakennusteknisiä vahinkoja. Asiakas ei välttämättä ole mielenterveyspalveluiden piirissä tai täytä palveluiden kriteerejä. Näiden tekijöiden vuoksi asumisen haasteita ei välttämättä saada ratkottua ja asuminen vaarantuu edelleen.
Haasteita voi ilmetä tilanteissa, joissa asiakas esimerkiksi tupakoi sisällä. Asiakkaalla voi olla muistisairaus, eikä hän ymmärrä muuttaa toimintaansa kehotuksista huolimatta. Asunnossa olevan liiallisen tavaramäärän myötä asunnossa voi olla palokuormaa tai esiintyä hajuhaittoja. Asiakas voi ymmärtämättömyyttään aiheuttaa vahinkoa myös asumismateriaaleille. Siivouspalvelujen maksullisuus ja asiakkaan tiukka taloudellinen tilanne voivat vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuksiin ottaa apua vastaan. Välitystilin avulla voidaan turvata joidenkin asiakkaiden välttämättömien asumismenojen maksaminen, mutta sillä ei kuitenkaan voida vaikuttaa esimerkiksi päihteiden käyttöön tai häiriökäyttäytymiseen.
Vaikka asiakkaiden tuen tarpeet tunnistetaan sosiaalityössä, voi avun tarjoamisessa olla haasteita. Joissain tilanteissa asiakkaan tilanne ja aiempi toiminta vaikuttavat asumismahdollisuuksiin. Asiakkaan asumishistoria, esimerkiksi aiemmat häädöt, vuokrarästit ja maksuhäiriömerkinnät, voivat hankaloittaa asunnon saamista. Kaikki asiakkaat eivät sovellu yhteisölliseen asumiseen kriteereiden takia. Myöskään päivystysmajoitus ei sovellu kaikille asiakkaille, koska sinne ei voida järjestää kotihoidon palveluita. Tilapäinen majoitus kestää maksimissaan kuusi kuukautta ja edellyttää asiakkaan sitoutumista yksikön sääntöihin. Vaikeissa tilanteissa ja erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat eivät tähän aina kykene. Osassa asumispalveluista edellytetään kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä tai päihteidenkäytön kohtuullisuutta, ja se voi rajoittaa tarpeiden mukaisten palvelujen saamista.
Palveluja olisi tärkeää kehittää asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, joustaviksi ja yksilölliset tilanteet huomioiviksi. On myös otettava huomioon, että erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden asumiseen liittyviä haasteita ei ratkaista ainoastaan sosiaalityössä. Myös muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä tarvitaan muutosten aikaansaamiseksi.
Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan nostaa esille ikääntyneiden asiakkaiden tarpeita ja tilanteita, ikääntyneiden kohtaamia ilmiöitä ja sellaisia rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikeuttavat asiakkaiden tilanteiden ratkomista sosiaalityössä. Tätä gerontologisen sosiaalityön tiimin kokoamaa tietoa asiakkaiden asumisen sekä asuttamisen haasteista ja esteistä on viety tiedoksi johdolle ja ikääntyneiden asumispalveluja kehittäville toimijoille. Aihetta on tärkeää tuoda esiin ikääntyneiden moninaisten tilanteiden ymmärtämiseksi ja tarpeiden esille tuomiseksi sekä heidän tilanteisiinsa vaikuttavien rakenteellisten tekijöiden näkyväksi tekemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi.
Gerontologinen sosiaalityö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä-hanke (RRP)
.png)
