3X10D-mittarin mahdollisuudet sosiaalityössä

Sosiaalialalla määrällistä tietoa hyödynnetään edelleen melko vähän, ja käytettävissä oleva rekisteritieto kuvaa useimmiten vain ammattilaisten tekemien toimenpiteiden määrään. Viime aikoina on kuitenkin alettu kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia mittareita, joilla voidaan saada tarkempaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaista, heidän hyvinvoinnistaan sekä palveluiden vaikuttavuudesta. Sosiaalialalla mittareita voidaan hyödyntää asiakkaan elämäntilanteen selvittämisessä, kohtaamisen tukena sekä esimerkiksi asiakassegmentoinnin välineenä. Lisäksi niistä saatavan tiedon avulla voidaan organisaatio- ja palvelujärjestelmätasolla tehdä näkyväksi palvelujen tuottamia hyvinvointivaikutuksia, arvioida palvelujen vaikuttavuutta sekä vahvistaa sosiaalihuollon tiedolla johtamista. (Kainulainen ym. 2026, 254, 258.)

Yksi Suomessa kehitetty, testattu ja tutkittu mittari on 3X10D-elämäntilannemittari, joka voi toimia niin asiakastyön välineenä yksittäiselle sosiaalialan ammattilaiselle, kuin tiedolla johtamisen työkaluna sosiaalipalveluiden johdolle. Mittarista on olemassa eri versiot 7–9-, 10–13- sekä yli 14-vuotiaille, sekä versiot perhetilanteen, lastensuojelun ja täsmätyökyvyn arviointiin. (Innokylä 2026.) Tulostettavat kyselylomakkeet löytyvät TOIMIA-tietokannasta. Mittarista on saatavilla myös kattava käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulun päivittyvänä julkaisuna (Kainulainen ym. 2023). Mittaria voi käyttää maksutta, eikä sen käyttö edellytä koulutusta (Kainulainen & Valkeinen 2024).

Miten 3X10D toimii?

3X10D-elämäntilannemittari kehitettiin alun perin vahvistamaan erityisesti nuorten asiakkaiden omien näkemysten vahvistamista asiakastilanteessa. Samalla pidettiin tärkeänä sitä, että asiakkaan tilannearviosta jää jälki, mikä mahdollistaa tilanteen seuraamisen ja siihen palaamisen. Mittarin nimi kuvaa kolmea näkökulmaa asiakkaan elämäntilanteeseen: millaista hän haluaisi elämänsä olevan, millaista se on nyt ja miten hän haluaisi muuttaa sitä. (Kainulainen ym. 2023.)

Asiakas täyttää mittarin muutamassa minuutissa itsearviointia. Hän arvioi keskeisiä elämänalueita asteikolla yhdestä kymmeneen. Arviot 0–5 kuvaavat vahvaa tyytymättömyyttä elämäntilannetta kohtaan, ja vastaavasti arvot 8–10 kuvaavat voimakasta tyytyväisyyttä. Väliarvot kuudesta seitsemään kuvaavat kohtuullista tyytyväisyyttä. Mittarin täyttämisen jälkeen ammattilaisen kannattaa käydä tulokset läpi asiakkaan kanssa keskustellen. Mittarin avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa asiakkaan osallisuutta, helpottaa puheeksi ottoa, kartoittaa tuen tarpeita ja asettaa tavoitteita sekä tehdä näkyväksi työn vaikutuksia.

Mittarin pilotointi jälkihuollossa

Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdessä toteuttaman ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman Vertaisverkko – Nivelvaiheen tukipalvelu lastensuojelun jälkihuollon palveluvalikoimaan -projektin yhtenä tavoitteena oli hyvinvointialueen jälkihuoltopalvelujen vaikuttavuuden arviointi ja sen kehittäminen, mihin on liittynyt muun muassa mittareiden jälkihuoltopalveluihin soveltumisen arviointia sekä vaikuttavuuteen liittyvän osaamisen vahvistamista esimerkiksi työpajoissa.

Projektissa kartoitettiin yhdessä hyvinvointialueen jälkihuoltopalvelujen kanssa sopivia ja helppokäyttöisiä mittareita palvelun vaikuttavuuden arviointiin. Pilotoitavaksi mittariksi valikoitui 3X10D Lastensuojelu-elämäntilannemittari. Mittari sisältää kysymyksiä asiakkaan omista voimavaroista ja osallisuuden kokemuksesta, palvelujen ja niissä saadun tuen arviointia sekä avoimen kysymyksen, jossa asiakasta pyydetään arvioimaan, miten hänen saamansa tuki voisi olla parempaa (Kainulainen 2026). Jälkihuollon työntekijät pilotoivat mittaria asiakastapaamisissa paperilomakkeella lokakuussa 2025 yhteensä 60 asiakkaan kanssa. Pilotoinnin päätteeksi kyselylomakkeen tulokset vietiin Webropol-lomakkeelle, mikä mahdollisti niistä saatavan tiedon käsittelyn ja analysoinnin kootusti. Lisäksi projektityöntekijä keräsi tietoa työntekijöiden kokemuksista puhelimitse jokaiselta pilotointiin osallistuneelta ammattilaiselta.

Pilotoinnin myötä huomattiin, että mittarin avulla on mahdollista saada kootusti tietoa asiakkaiden hyvinvoinnin rakentumisen kannalta olennaisista tekijöistä ja palvelukokemuksista. Työntekijät kokivat lomakkeen helpoksi ja yksinkertaiseksi käyttää. Sen avulla asioita voitiin ottaa helposti puheeksi ja keskustelun aiheeksi. Mittarin nähtiin tekevän myös nuorelle näkyväksi omaa elämäntilannettaan sekä auttavan häntä sanoittamaan asioita, joihin toivoo muutosta elämässään. Mittarilla nähtiin olevan hyötyjä myös esimerkiksi asiakassuunnitelmatyön tukena. Riittävän ajan varaaminen mittarin ääreen pysähtymiselle asiakkaan kanssa koettiin tärkeäksi, kuten myös mittarin toistettavuus, jonka avulla voidaan seurata asiakkaan tilannetta, sanoittaa työskentelyn aikana tapahtunutta muutosta sekä täsmentää tavoitteita. Jälkihuollossa pidettiin kuitenkin tärkeänä, että mittari saataisiin osaksi asiakastietojärjestelmää paremman käytettävyyden sekä tiedon seurannan ja kokoamisen mahdollistamiseksi.

Miten tästä eteenpäin?

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on laadittu sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja mittaamisen tiekartta vuosille 2026–2027. Tiekarttatyöskentelyssä muun muassa kartoitetaan, mitä uusia mittareita sosiaalityössä tarvitaan sekä aikajänne, milloin niitä voitaisiin ottaa käyttöön. (Veistilä 2026.)

Vertaisverkko-hankkeen 3X10D-pilotti kytkettiin osaksi koko hyvinvointialueen vaikuttavuuden ja mittaamisen työtä, ja sen tuloksia esiteltiin tiekarttatyöryhmälle, ja mittarin käytön edistäminen on edelleen mukana tiekartassa. Seuraavana askeleena mittarin laajemmalle käytölle olisi selvittää, millä edellytyksillä se voitaisiin integroida hyvinvointialueen asiakastietojärjestelmään.

3X10D-mittarilla on monia etuja. Ensinnäkin sitä on helppo ja nopea käyttää. Toiseksi sen eri versioita voidaan hyödyntää monen eri asiakasryhmän kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä. Kolmanneksi se voi toimia samaan aikaan sekä asiakastyön välineenä yksittäisille ammattilaisille että laajemmin tiedolla johtamisen tukena sosiaalipalveluiden johdolle. Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden edistämiseen ja sen osoittamiseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja konkreettisia tekoja. 3X10D-mittari on yksi väline siihen, että sosiaalityössä voitaisiin edetä toimenpiteiden määrällisestä mittaamisesta kohti laadun arviointia, seurantaa ja kehittämistä. 

                                                                                    

Emma Rautava                                                          Projektipäällikkö                            

Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

TKI-yksikkö                                                                    

                                                                            

Lähteet ja lisätietoa:

Innokylä (2026) 3X10D-elämäntilannemittarit. Viitattu 21.8.2026. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/3x10d-elamantilannemittarit#show-more.

Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Ketola, Raino & Porko, Petta (2023) Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistavat 3X10D-elämäntilannemittarit. Diak Puheenvuoro 44. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130. Päivittyvä julkaisu.

Kainulainen, Sakari & Valkeinen, Heli (2024) 3X10D-elämäntilannemittari. TOIMIA-tietokanta. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00192/search/3x10d#s1.

Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Zitting, Joakin & Wiens, Varpu (2026) Itsearviointimittarit sosiaalipalveluiden vaikutusten osoittajana. Yhteiskuntapolitiikka 91 (3), 254–263.

Kainulainen, Sakari (2026) 3X10D-mittarit asiakastyön ja päätöksenteon tukena. Koulutus Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille 20.8.2026.

Veistilä, Minna (2026) Sosiaalihuollon vaikuttavuuden ja mittaamisen tiekartta 2026–27. Esitys Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon Tiekarttaseminaarissa Lahdessa 20.5.2026.

Jälkihuolto - nuorten tarvitsema mahdollisuus

Jälkihuolto on osa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluita ja lastensuojelua. Jälki­huolto vastaa täysi-ikäisten jälkihuollossa olevien nuorten tuen tarpeisiin. Jälkihuollon tiimi koostuu viidestä sosiaalityöntekijästä, kolmesta sosiaaliohjaajasta ja kahdesta jälkihuoltotyöntekijästä. Oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun lapsi on sijoitettu yli kuudeksi kuukaudeksi kodin ulkopuolelle lastensuo­jelun avohuollon tukitoimena tai jos lapsi on otettu huostaan. Vuonna 2020 jälkihuollon ikäraja nos­tettiin 21 vuodesta 25 vuoteen. Lakimuutoksen taustalla on huomio siitä, että jälkihuollossa olevien nuorten tarpeisiin ja haasteisiin ei ole kyetty vastaamaan 21 ikävuoteen mennessä.

Hyvinvointiyhtymän jälkihuollon osana on aloittanut vuoden 2020 lopulla kaksi SOS -Lapsikylän nuorisokumppania. Kyseessä on Danske Bankin rahoittama noin kahden vuoden projekti. SOS -Lap­sikylän nuorisokumppanuus tuo jälkihuoltoiän nousun myötä tarvittavaa lisäresurssia jälkihuoltoon. Nuorisokumppanuus hankkeen tavoitteena on myös luoda lisätietoa ja kehittää hyvinvointiyhtymän jälkihuoltopalvelua. Lisäresurssi ja työmenetelmien kehittäminen ovat tarpeellisia nyt ja tulevaisuu­dessa.

Jälkihuollossa olevien nuorten elämänhistoriat ovat hyvin moninaisia ja usealla nuorella on traumoja. Nuorten elämäntilanteisiin ja haasteisiin vastataan jälkihuollon kautta monin erilaisin tavoin. Jälki­huoltotyö ei ole vain yhteistyötä nuoren kanssa. Tärkeinä toimijoina nuoren elämässä on lähipiiri, joka voi koostua biologisista vanhemmista, sijaisvanhemmista, sukulaisista tai vaikkapa puolisosta. Lisäksi terveydenhuolto, tukihenkilöt tai kolmannen sektorin toimijat voivat olla tärkeä osa nuorten verkostoa. Toisinaan nuoren tukiverkosto on hyvin kapea ja koostuu pelkästä palveluverkostosta.

Yhteistyö jälkihuollossa olevien nuorten kanssa on suhdeperustaista. Hyvän ja toimivan suhteen poh­jana on luottamus, joka on edellytys kaikelle tulokselliselle työskentelylle. Jälkihuollossa olevien nuorten kohdalla luottamuksen luominen voi vaatia tavallista enemmän aikaa ja työtä. Luottamuksen ja hyvän suhteen syntyminen tapahtuu usein intensiivisen rinnalla kulkemisen, kuuntelemisen ja nuo­ren kohtaamisen kautta. Jälkihuollossa nuoret voivat saada tukea jopa useamman kerran viikossa, heidän tarpeidensa mukaan. Tiiviimmän tuen tarve korostuu esimerkiksi nuoren muuttaessa ensim­mäiseen omaan asuntoon. Jälkihuollon työntekijän rooli voi olla nuoren elämässä hyvin merkittävä. Haasteen tähän tuo usein viranomaisena toimimisen ja rinnallakulkijan roolien kanssa tasapainoilu. Nuorisokumppaneilla rinnallakulkijuus on helpompaa, koska he eivät ole viranomaisasemassa.

Työskentelyn tavoitteet muovautuvat aina nuoren lähtökohdista. Tavoitteena on, että nuori löytää keinoja ja valmiuksia pärjätä elämässä itsenäisesti ja hallita arkeaan. Jälkihuollossa olevien nuorten tuen tarve on usein suuri. Monella on haasteina päihde- ja mielenterveysongelmia. Jälkihuollossa olevien nuorten kanssa työskentely on myös surullisesti aitiopaikka tarkastella Päijät-Hämeen ja Lah­den päihdeongelmaa, joka on ylittänyt valtakunnallisen uutiskynnyksen useamman kerran. Vastapai­nona toimivat kuitenkin ne nuoret, joiden elämä menee nuoren suunnitelman mukaan eteenpäin - koulu etenee ja oman elämän taidot karttuvat. Heillä itsenäinen elämä on useimmiten hallittua.

Haastavaa jälkihuollossa on, että jälkihuoltoon siirtyvien nuorten ongelmien määrät ja -vakavuus näyttävät kasvavan. Päihde- ja mielenterveysongelmat nivoutuvat yhdeksi vyyhdiksi ja nuoren suh­tautuminen yhteiskuntaan sekä ympärillä oleviin ihmisiin voi olla vähättelevä, aggressiivinen tai ma­nipuloiva. Jälkihuollon työskentelyn kannalta on äärimmäisen haastavaa, kun jälkihuoltoon siirtyy lisääntyvä määrä nuoria, jotka ovat joutuneet kohtaamaan läpi elämänsä traumatisoivia ja toiminta­kykyä heikentäviä asioita. Valitettavasti joidenkin jälkihuoltoon siirtyvien nuorten kohdalla tilanne on sellainen, että nuoren haasteisiin ei ole onnistuttu vastaamaan erilaisista palveluista tai huostaan­otosta huolimatta.

Jälkihuollon, terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten mahdollisuudet tukea 18 -vuotta täyttä­nyttä jälkihuollossa olevaa nuorta on rajalliset, jos nuorella ei ole uskoa tulevaisuuteensa ja yhteis­kuntaan. Usean asian ollessa yhtä aikaa solmussa voi nuori kokea olevansa voimaton viemään omia asioita eteenpäin. Aiemmin mainittu luottamuksen syntyminen nuoren ja työntekijän välille onkin usein ainoa keino, jolla nuoren syrjäytymisen kierrettä voidaan katkaista. Jälkihuollon työntekijät ja nuorisokumppanit tukevat, että nuori saa asioita, yksi kerrallaan eteenpäin ja valmiuksia edetä elä­mässään. Nuorten kohdalla asioiden hoitamisen ja tapaamisten joustava suunnittelu on välttämätöntä.

Jälkihuoltoiän noustua yhä useammin jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret tulevat van­hemmaksi. Näin jälkihuoltotyöhön tulee yhä enemmän osaksi vanhemmuustyöskentely. Lapsuuden ja nykypäivän traumojen kanssa painivat jälkihuollossa olevat nuoret ovat merkittävässä elämänti­lanteessa, kun oma vanhemmuus tulee ajankohtaiseksi. Nuoret saattavat tarvita paljon tukea omassa vanhemmuudessaan. Jälkihuollon työntekijät ja nuorisokumppanit voivat olla nuoren tukena ja apuna vanhemmuuden vahvistamisessa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Samalla toteutetaan ennaltaeh­käisevää lastensuojelutyötä, joka parhaimmillaan estää ylisukupolvista lastensuojeluasiakkuutta.

Tällä hetkellä lastensuojelulain muutosehdotukset ovat lausuntokierroksella. Muutoksella tavoitel­laan esimerkiksi jälkihuollossa olevien nuorten laadukkaampaa tukea ja palveluita yli viranomaisra­jojen. Lakiehdotusten taustalla on tunnistettu ne haasteet ja laaja palveluiden tarve, joita nykyisten jälkihuollossa olevien nuorten kanssa työskennellessä kohdataan. Lastensuojelulain muutokset tule­vat voimaan aikanaan ja tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia. Työtä nuorten kanssa tehdään kui­tenkin päivittäin ja toisinaan koetaan isoja onnistumisia sekä eteenpäin menemistä. Ajan myötä usean nuoren elämä tasoittuu ja löytää uomansa. Riittävän laadukkaalla työllä voidaan katkaista ylisuku­polvisuutta ja saada aikaan mahdollisimman mielekästä sekä kestävää elämää, niin nuoren kuin yh­teiskunnan kannalta. Nuoret tarvitsevat tätä mahdollisuutta.

Rasmus Hujanen

jälkihuollon sosiaalityöntekijä

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä    

Suvi Kasurinen

nuorisokumppani

SOS-lapsikylä

kuvat: Pixabay