Sosiaalialalla määrällistä tietoa hyödynnetään edelleen melko vähän, ja käytettävissä oleva rekisteritieto kuvaa useimmiten vain ammattilaisten tekemien toimenpiteiden määrään. Viime aikoina on kuitenkin alettu kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia mittareita, joilla voidaan saada tarkempaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaista, heidän hyvinvoinnistaan sekä palveluiden vaikuttavuudesta. Sosiaalialalla mittareita voidaan hyödyntää asiakkaan elämäntilanteen selvittämisessä, kohtaamisen tukena sekä esimerkiksi asiakassegmentoinnin välineenä. Lisäksi niistä saatavan tiedon avulla voidaan organisaatio- ja palvelujärjestelmätasolla tehdä näkyväksi palvelujen tuottamia hyvinvointivaikutuksia, arvioida palvelujen vaikuttavuutta sekä vahvistaa sosiaalihuollon tiedolla johtamista. (Kainulainen ym. 2026, 254, 258.)
Yksi Suomessa kehitetty, testattu ja tutkittu mittari on 3X10D-elämäntilannemittari, joka voi toimia niin asiakastyön välineenä yksittäiselle sosiaalialan ammattilaiselle, kuin tiedolla johtamisen työkaluna sosiaalipalveluiden johdolle. Mittarista on olemassa eri versiot 7–9-, 10–13- sekä yli 14-vuotiaille, sekä versiot perhetilanteen, lastensuojelun ja täsmätyökyvyn arviointiin. (Innokylä 2026.) Tulostettavat kyselylomakkeet löytyvät TOIMIA-tietokannasta. Mittarista on saatavilla myös kattava käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulun päivittyvänä julkaisuna (Kainulainen ym. 2023). Mittaria voi käyttää maksutta, eikä sen käyttö edellytä koulutusta (Kainulainen & Valkeinen 2024).
Miten 3X10D toimii?
3X10D-elämäntilannemittari kehitettiin alun perin vahvistamaan erityisesti nuorten asiakkaiden omien näkemysten vahvistamista asiakastilanteessa. Samalla pidettiin tärkeänä sitä, että asiakkaan tilannearviosta jää jälki, mikä mahdollistaa tilanteen seuraamisen ja siihen palaamisen. Mittarin nimi kuvaa kolmea näkökulmaa asiakkaan elämäntilanteeseen: millaista hän haluaisi elämänsä olevan, millaista se on nyt ja miten hän haluaisi muuttaa sitä. (Kainulainen ym. 2023.)
Asiakas täyttää mittarin muutamassa minuutissa itsearviointia. Hän arvioi keskeisiä elämänalueita asteikolla yhdestä kymmeneen. Arviot 0–5 kuvaavat vahvaa tyytymättömyyttä elämäntilannetta kohtaan, ja vastaavasti arvot 8–10 kuvaavat voimakasta tyytyväisyyttä. Väliarvot kuudesta seitsemään kuvaavat kohtuullista tyytyväisyyttä. Mittarin täyttämisen jälkeen ammattilaisen kannattaa käydä tulokset läpi asiakkaan kanssa keskustellen. Mittarin avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa asiakkaan osallisuutta, helpottaa puheeksi ottoa, kartoittaa tuen tarpeita ja asettaa tavoitteita sekä tehdä näkyväksi työn vaikutuksia.
Mittarin pilotointi jälkihuollossa
Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdessä toteuttaman ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman Vertaisverkko – Nivelvaiheen tukipalvelu lastensuojelun jälkihuollon palveluvalikoimaan -projektin yhtenä tavoitteena oli hyvinvointialueen jälkihuoltopalvelujen vaikuttavuuden arviointi ja sen kehittäminen, mihin on liittynyt muun muassa mittareiden jälkihuoltopalveluihin soveltumisen arviointia sekä vaikuttavuuteen liittyvän osaamisen vahvistamista esimerkiksi työpajoissa.
Projektissa kartoitettiin yhdessä hyvinvointialueen jälkihuoltopalvelujen kanssa sopivia ja helppokäyttöisiä mittareita palvelun vaikuttavuuden arviointiin. Pilotoitavaksi mittariksi valikoitui 3X10D Lastensuojelu-elämäntilannemittari. Mittari sisältää kysymyksiä asiakkaan omista voimavaroista ja osallisuuden kokemuksesta, palvelujen ja niissä saadun tuen arviointia sekä avoimen kysymyksen, jossa asiakasta pyydetään arvioimaan, miten hänen saamansa tuki voisi olla parempaa (Kainulainen 2026). Jälkihuollon työntekijät pilotoivat mittaria asiakastapaamisissa paperilomakkeella lokakuussa 2025 yhteensä 60 asiakkaan kanssa. Pilotoinnin päätteeksi kyselylomakkeen tulokset vietiin Webropol-lomakkeelle, mikä mahdollisti niistä saatavan tiedon käsittelyn ja analysoinnin kootusti. Lisäksi projektityöntekijä keräsi tietoa työntekijöiden kokemuksista puhelimitse jokaiselta pilotointiin osallistuneelta ammattilaiselta.
Pilotoinnin myötä huomattiin, että mittarin avulla on mahdollista saada kootusti tietoa asiakkaiden hyvinvoinnin rakentumisen kannalta olennaisista tekijöistä ja palvelukokemuksista. Työntekijät kokivat lomakkeen helpoksi ja yksinkertaiseksi käyttää. Sen avulla asioita voitiin ottaa helposti puheeksi ja keskustelun aiheeksi. Mittarin nähtiin tekevän myös nuorelle näkyväksi omaa elämäntilannettaan sekä auttavan häntä sanoittamaan asioita, joihin toivoo muutosta elämässään. Mittarilla nähtiin olevan hyötyjä myös esimerkiksi asiakassuunnitelmatyön tukena. Riittävän ajan varaaminen mittarin ääreen pysähtymiselle asiakkaan kanssa koettiin tärkeäksi, kuten myös mittarin toistettavuus, jonka avulla voidaan seurata asiakkaan tilannetta, sanoittaa työskentelyn aikana tapahtunutta muutosta sekä täsmentää tavoitteita. Jälkihuollossa pidettiin kuitenkin tärkeänä, että mittari saataisiin osaksi asiakastietojärjestelmää paremman käytettävyyden sekä tiedon seurannan ja kokoamisen mahdollistamiseksi.
Miten tästä eteenpäin?
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on laadittu sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja mittaamisen tiekartta vuosille 2026–2027. Tiekarttatyöskentelyssä muun muassa kartoitetaan, mitä uusia mittareita sosiaalityössä tarvitaan sekä aikajänne, milloin niitä voitaisiin ottaa käyttöön. (Veistilä 2026.)
Vertaisverkko-hankkeen 3X10D-pilotti kytkettiin osaksi koko hyvinvointialueen vaikuttavuuden ja mittaamisen työtä, ja sen tuloksia esiteltiin tiekarttatyöryhmälle, ja mittarin käytön edistäminen on edelleen mukana tiekartassa. Seuraavana askeleena mittarin laajemmalle käytölle olisi selvittää, millä edellytyksillä se voitaisiin integroida hyvinvointialueen asiakastietojärjestelmään.
3X10D-mittarilla on monia etuja. Ensinnäkin sitä on helppo ja nopea käyttää. Toiseksi sen eri versioita voidaan hyödyntää monen eri asiakasryhmän kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä. Kolmanneksi se voi toimia samaan aikaan sekä asiakastyön välineenä yksittäisille ammattilaisille että laajemmin tiedolla johtamisen tukena sosiaalipalveluiden johdolle. Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden edistämiseen ja sen osoittamiseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja konkreettisia tekoja. 3X10D-mittari on yksi väline siihen, että sosiaalityössä voitaisiin edetä toimenpiteiden määrällisestä mittaamisesta kohti laadun arviointia, seurantaa ja kehittämistä.
Emma Rautava
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
TKI-yksikkö
Lähteet ja lisätietoa:
Innokylä (2026) 3X10D-elämäntilannemittarit. Viitattu 21.8.2026. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/3x10d-elamantilannemittarit#show-more.
Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Ketola, Raino & Porko, Petta (2023) Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistavat 3X10D-elämäntilannemittarit. Diak Puheenvuoro 44. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130. Päivittyvä julkaisu.
Kainulainen, Sakari & Valkeinen, Heli (2024) 3X10D-elämäntilannemittari. TOIMIA-tietokanta. Viitattu 24.8.2026. Saatavissa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00192/search/3x10d#s1.
Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Zitting, Joakin & Wiens, Varpu (2026) Itsearviointimittarit sosiaalipalveluiden vaikutusten osoittajana. Yhteiskuntapolitiikka 91 (3), 254–263.
Kainulainen, Sakari (2026) 3X10D-mittarit asiakastyön ja päätöksenteon tukena. Koulutus Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille 20.8.2026.
Veistilä, Minna (2026) Sosiaalihuollon vaikuttavuuden ja mittaamisen tiekartta 2026–27. Esitys Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon Tiekarttaseminaarissa Lahdessa 20.5.2026.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti