Työparityön kehittäminen vammaispalveluiden asiakasohjauksessa

Vuonna 2025 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalveluissa kehitettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityötä etenkin tilanteissa, joissa asiakkaalla on erityisen tuen tarve. Projektia rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvän työn ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistaminen sekä sotealan veto- ja pitovoiman edistäminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025).

Projektissa työskentelivät projektipäällikkö hyvinvointialueen TKI-yksiköstä ja sosiaaliohjaaja vammaispalveluiden asiakasohjauksesta. Vammaispalveluiden työntekijät otetiin kehittämistyöhön mukaan monin tavoin. Heille tehtiin kyselyjä nettilomakkeella ja järjestettiin työpajoja hyödyntäen palvelumuotoiluajattelua ja yhteiskehittämisen eri menetelmiä. Projektityöntekijät kävivät myös keskustelemassa jokaisessa tiimissä työparityöstä.

Projektin lainsäädännölliset lähtökohdat

Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 42§) mukaan erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän henkilön tulee olla virkasuhteinen sosiaalityöntekijä. Työnjakopilottiprojektissa lähdimme tarkastelemaan, mitä käytännössä tarkoittaa omatyöntekijän kanssa toteutettava asiakastyö vammaispalveluissa.

Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 169) mukaan työpari voi olla esimerkiksi esihenkilö tai tiimin jäsen. Työntekijää ei tarvitse vaihtaa, jos esimerkiksi erityisen tue tarve todetaan myöhemmässä vaiheessa, sillä on asiakkaan edun mukaista, että työntekijää ei vaihdeta. Eeva Liukon ja Eeva Nykäsen (2019, 29) mukaan tällä sääntelyllä on haluttu turvata kaikista haavoittuvimmassa olevien asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen, eli yhtäältä asiakkaan oikeus sosiaalityöhön, jos hän on erityisen tuen tarpeessa, mutta toisaalta myös oikeus pysyvään omatyöntekijään.

Työparityöllä on monia hyötyjä

Projektin aikana työparityötä pohdittiin eri näkökulmista. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, jos asiakkaan tuen tarve on epäselvä, tilanne on monimutkainen, jos tehtävää on erityisen paljon, tai jos tilanne kuormittaa työntekijää. Työparityö tukee eettistä pohdintaa sekä poissaolojen aikaista yhteydenpitoa. Kaikissa tilanteissa ei työparityöllä ole erityisiä hyötyjä, mutta on tärkeää tunnistaa ne tilanteet, joissa siitä voisi olla. Työparityön tavoitteena on vähentää kuormitusta ja tukea jaksamista, ei lisätä työtaakkaa.

Työparityölle laadittiin yleiset periaatteet, joiden mukaan työparityöskentelyn tulee perustua selkeään työnjakoon, avoimeen ja arvostavaan keskusteluun sekä yhteiseen sopimiseen työnjaosta. Yhteistyön tulee olla joustavaa ja tilanteen mukaan muuntuvaa. Työpari tulee yleensä omasta tiimistä, mutta hän voi tulla myös toisesta tiimistä, jolloin voidaan hyödyntää jonkun työntekijän erityisosaamista. Työparityöskentely mahdollistaa työntekijöiden yhteisen reflektoinnin.

Työparityöskentelyn eroa suhteessa kevyempään parina työskentelyyn tai konsultaatioon, pohdittiin myös projektin aikana. Työparityö on usein pitkäaikaisempaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä ja tarve syntyy pääasiassa asiakkaan tilanteesta. Työparityössä yhteisellä työskentelyllä on tavoitteet, joiden saavuttamiseen tarvitaan molempien työntekijöiden asiantuntemusta ja työpanosta. Molemmilla osapuolilla on omat vastuualueet ja tehtävät. Työparityötä ei ole pelkästään esimerkiksi turvallisuuden takia toteutettu yhteinen asiakastapaaminen tai yksittäinen konsultaatio. Työparityö on jaettua asiantuntijuutta.

Työparityö asiakkaan palvelupolulla

Projektissa laadittu työparityön toimintamalli noudattelee asiakkaan palvelupolkua. Työparityö alkaa, kun asiakas tekee hakemuksen vammaispalveluihin, hänen tilanteensa muuttuu tai jos viranhaltija tunnistaa muulla tavoin tarpeen työparityölle. Työntekijä vie asian tiimiin anonyymisti, ja tiimi pohtii työparityön tarvetta yhdessä. Työparityö voidaan käynnistää myös pyytämällä suoraan työparia, esimerkiksi jos tilanne on akuutti. Esihenkilön rooli työparityössä on konsultoiva. Hän voi myös tunnistaa työparityön tarpeen tai tulla tarvittaessa mukaan työskentelyyn. Asiakkaan kanssa sovitaan yhteinen tapaaminen. Työpari sopii yhteisesti työnjaosta sekä pohtii päätösten sisältöä ja perusteluita yhdessä.

Jos asiakkaalla on jo omatyöntekijä, hän hoitaa yhteydenpidon asiakkaaseen ja hoitaa muun muassa kirjausten ja päätösten tekemisen. Jos tehtävää on paljon, voidaan työtä jakaa tarvittaessa enemmän. Ellei asiakkaalla ole vielä omatyöntekijää, työpari sopii, kumpi jatkaa asiakkaan omatyöntekijänä, ja tiedottaa asiakasta hänen asiansa etenemisestä ja siitä, keneen asiakas voi jatkossa olla yhteydessä. Jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva asiakas, sosiaalityöntekijä kirjaa palvelutarpeen arvioinnin. Asiakassuunnitelman sisältö laaditaan yhteisesti.

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjako

Vaikka projektin aikana useammassa työpajassa pohdittiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa, päädyttiin lopulta siihen, että eri ammattiryhmien tehtäviä ei erikseen työparimallissa nimetty. Työparin tulee sopia ne tapauskohtaisesti. Erityisen tuen asiakkaiden kanssa työskentelyyn liittyvä kompleksisuuden hallinta, yhteiskunnallinen ja rakenteellinen näkökulma sekä monipalveluasiakkaiden kanssa työskentely nähtiin olevan merkittävimpiä sosiaalityöntekijöiden tehtäviä. Sosiaaliohjaajien taas nähtiin tuntevan palveluita ja niiden ohjausprosesseja käytännössä. Kaiken kaikkiaan vammaispalveluissa työ edellyttää molemmilta ammattiryhmiltä vahvaa laki- ja palveluosaamista. Dialogia työnjaosta on tärkeä edelleen jatkaa.

Työparityön ja työnjaon kehittäminen jatkossa

Vaikka projekti loppuu, kehittäminen jatkuu. Työparityö vammaispalveluissa on mallinnettu, mutta käyttökokemusten myötä malli voi vielä parantua. Kehittämisen aikana nousi esiin joitakin kehittämiskohteita, joihin projektimme perusteella tulisi vammaispalveluissa tulevaisuudessa paneutua tarkemmin. Projektin aikana työstämämme materiaalit ovat myös jatkossa vammaispalveluiden käytettävissä kehittämistyön tukena. 

Voit tutustua työparimalliin tarkemmin Innokylässä.

Emma Rautava

projektipäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen TKI-yksikkö

 

Lähteet

Liukko, E. & Nykänen, E. 2019. Sosiaalityön tulevaisuus – Sosiaalityö julkisena hallintotehtävänä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:47. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4091-8.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:13. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7155-4

Sosiaali- ja terveysministeriö 2025. Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa sote-alalle. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa: https://stm.fi/sotehenkilosto/ohjelma.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.

Varhaista mielenterveyden tukea sote-yhteistyöllä

Keväällä 2023 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalitoimistoissa huomattiin uusia kasvoja käytävillä ja työntekijöiden huoneissa, kun Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä (RRP) -hankkeen Varhaista tukea mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn -osaprojektin palkkaamat neljä psykiatrista sairaanhoitajaa jakautuivat työikäisten asiakasohjaukseen ja alkoivat työskennellä eri alueilla ja tiimeissä. Myös lapsiperhepalvelut ja vammaispalvelut saivat omat sairaanhoitajansa ja sosiaaliseen kuntoutukseen sijoittui kaksi sairaanhoitajaa. Sosiaalipalveluissa sairaanhoitajat otettiin ilolla vastaan. Näin alkoi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen työparityöskentely, jossa sosiaalialan ammattilaiset saivat psykiatrisilta sairaanhoitajilta apua ja tukea asiakastyöhön. 

Ensimmäiset työparityöskentelytilanteet olivat kaikille jänniä tapahtumia. Pohdimme, miten sairaanhoitajien ja sosiaalihuollon työntekijöiden yhteistapaamiset sujuvat ja miten asiakkaat ottavat sairaanhoitajan vastaan. Ovatko asiakkaat halukkaita tapaamaan sairaanhoitajaa sosiaalihuollossa? Sairaanhoitajat aloittivat työparityöskentelyn ja toteuttivat tarvittaessa yksilötapaamisia käyttäen työmuotona ohjattua omahoitoa.  Näillä keinoilla pyrittiin siihen, ettei asiakasta tarvitsisi ohjata terveydenhuoltoon. Jos asiakas kuitenkin tarvitsee terveydenhuollon palveluita, sairaanhoitajat auttavat asiakkaita kontaktin saamisessa.

 

Sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja-työparit ovat kehittäneet sosiaalihuollon asiakkaille myös suljetun ryhmän, jossa käydään läpi arjen taitoja, taloutta ja tunnesäätelyä sekä keinoja ja ideoita arjen helpottamiseksi. Ryhmän yhtenä tarkoituksena on ollut tarjota asiakkaille vertaistukea ja kokemus siitä, etteivät he paini asioidensa kanssa yksin. Mukaan olemme saaneet myös kokemusasiantuntijan, jonka panos ryhmässä on ollut kullan arvoinen. Ryhmän suunnittelu ja toteutus on ollut sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien yhteinen projekti, josta on saatu paljon uusia kokemuksia.  

 

Kaikkien uusien kehitteillä ja kokeilussa olevien työmallien lisäksi saimme mahdollisuuden osallistua useamman sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän sekä kokemusasiantuntijan kanssa Turussa järjestettävään Sujuvat Palvelut -valmennuskokonaisuuteen. Valmennuksessa keskiössä on asiakkaalle ja potilaalle tuotettava arvo. THL tukee valmennusta ja vastaa sen sisällöstä. Kestävän kasvun ohjelmassa kehittämisen kohteena ovat heikossa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskokonaisuudet.  Kävimme vuoden aikana useamman kerran työskentelemässä ja kehittämässä työparityön mallintamista monialaisesti. Työskentelyn aikana huomasimme, kuinka tärkeitä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon keskusteluyhteys sekä kokemusasiantuntijan näkökulmat tässä työssä ovat.  

 

Työparityötä on nyt kokeiltu useamman vuoden ajan ja yhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen. Työntekijät osaavat hyödyntää sairaanhoitajien ammattitaitoa ja terveydenhuollon tuntemusta. Myös asiakkailta on saatu hyvää palautetta. Sairaanhoitajista on tullut osa tiimejä, emmekä muista enää aikaa ennen heidän läsnäoloaan.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää, sillä meillä on paljon yhteisiä asiakkaita. Ja ketä muita varten me tekisimme työtämme sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuin asiakkaita ja potilaita varten?

 

Sosiaaliohjaaja Kati Jalava 

Varhaista tukea mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn -osaprojekti

Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä (RRP)

 

 

 

Onnistumisia työskentelyn aikana

 

”Asiakas antoi minulle palautetta päihdekuntoutussuunnitelmatapaamisessa; "olet ollut hyvä sosiaaliohjaaja ja osannut ottaa huomioon ADHD:ni".  Asiakkaan tulevaisuus näyttää lupaavalta; hänen päihdehistoriansa on pitkä, mutta nyt hän on saanut tukiverkostoa kerättyä ympärilleen. Asiakas on löytänyt myös harrastuksen, joka auttaa häntä pysymään erossa päihteistä. ” 

 

Asiakasohjauksen sosiaaliohjaaja 

 

”Tapasimme työparina asiakasta, jolla oli ongelmia talous- ja terveysasioissa. Asiakas oli tapaamisessa itkuinen ja harmissaan siitä, ettei ole osannut hoitaa asioitaan. Seuraavassa tapaamisessa hän kertoi, että edellinen käynti sosiaalitoimistolla oli avannut hänen silmänsä. Hän oli huomannut, että tarvitsee muutosta elämäänsä. Asiakas oli jättänyt alkoholin pois ja alkanut syödä terveellisesti. Hän oli myös saanut työpaikan ja rästissä olleet maksut oli maksettu. Jäljellä oleviin laskuihin hän oli tehnyt suunnitelman. Asiakas on hakeutunut terveydenhuoltoon ja kokee, että ei tarvitse enää sosiaalipalveluja.”

Asiakasohjauksen sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja