Perhekeskustoimintamalli - perheiden parhaaksi

Valtakunnallinen LAPE- lapsiperheiden palveluiden muutosohjelma, tuo näkyvästi esiin varhaisen tuen palveluiden merkityksen. Varhainen tuki on matalalla kynnyksellä mahdollistettuja palveluita, joihin pääsemiseksi tulisi olla helpot ja selkeät väylät.

LAPE- muutosohjelmassa keskiössä on perhekeskustoimintamalli. Perhekeskusajatus on lähtökohtaisesti ja yksinkertaisuudessaan sitä, että lähdetään toimimaan yhdessä, perheiden parhaaksi. Valtaosa perhepalveluista on kautta aikojen järjestetty julkisten palveluiden kautta. Julkiset palvelut takaavat perheille lakisääteisten palveluiden järjestäytymisen ja sitä kautta muodostuvan tuen. Julkisten palveluiden suurena tukena, varsinkin lapsiperheille on ollut seurakunta ja järjestötyö. Seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on ollut mm. kerhojen ja ryhmätoiminnan muodossa. Yhteistyö on ollut erityisen tärkeää ja yhteistyön kautta lapsiperheille on järjestynyt erilaisia tukimuotoja ja arjen tukea.

Perhekeskustoimintamallissa järjestöjen, seurakuntien ja julkisen sektorin toiminta tiivistyy. Erilaisten perheiden tukipalveluiden järjestäminen vahvistuu. Perhekeskuksissa on jatkossa valtaosa palveluista ja palveluntuottajista. Perhekeskus pyrkii tuottamaan palvelut lapsiperheille niin, että perhe voisi kulkea yhdestä ovesta monen eri oven sijaan. Ajatus siitä, että kohdataan asiakas kokonaisvaltaisesti ja hoidetaan asia loppuun saakka, ei poislähettämisen periaatteella. Perhekeskuksen toiminta-ajatus on tuottaa perheille palvelua ajatuksella, että tulit juuri oikeaan paikkaan!

Perhekeskusten pilotointi on Päijät-hämeessä käynnissä. Pilotoinnilla kokeillaan erilaisia perhekeskustoimintamalleja, erikokoisille paikkakunnille ja erilaisille väestömäärille. Perhekeskusten palvelut muovautuvat väestön tarpeen mukaan. Tällöin perhekeskukset voivat muovautua hyvinkin erinäköisiksi. Perhekeskusajatuksessa puhutaan myös paljon jalkautuvista palveluista. Eli palveluiden lähelle tuomisesta. Perhekeskustoimintamalli mahdollistaa palveluiden ketterän siirron ja järjestämisen asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Tärkeänä toimintana perhekeskusten rinnalla nähdään kohtaamispaikat. Kohtaamispaikkoja on hyvin erilaisia ja erilaiseen toimintaan perustuvia. Kohtaamispaikkoja ovat mm. perhekahvilat, perhekerhot, avoin varhaiskasvatus ym. Kohtaamispaikka voi olla vaikka lähileikkipuisto. Kohtaamispaikka mahdollistaa perheiden kohtaamisen matalalla kynnyksellä. Toiminnan ja kohtaamisen kautta, perheille mahdollistuu vertaistuki toisista perheistä. Vertaisuuden merkitys on vanhemmuudessa merkittävä tekijä jaksamisen ja vanhemmuuden haasteiden kohdatessa. 

Kohtaamispaikkoihin voidaan myös tuoda palveluita perheiden tueksi. Matalan kynnyksen palveluiden jalkautuminen kohtaamispaikkoihin on kokeilussa ja niistä on tullut hyviä kokemuksia. Lapsiperheiden palveluista on kerrottu kohtaamispaikoissa ja tuotu palveluita lähelle, erilaisten tiedotustilaisuuksien kautta. Kohtaamispaikkoihin on myös järjestetty teeman mukaista ohjelmaa, perheiden toiveen mukaan. Kohtaamispaikkoja on alueella paljon ja varmasti niitä tulee vielä lisääkin. Kohtaamispaikoissa näkyy vahvasti järjestöjen ja seurakuntien rooli ja julkisten palveluiden jalkautuminen. Julkiset palvelut tuovat palveluita sinne missä asiakkaat ovat. Kohtaamispaikat, kuten perhekeskuksetkin voivat olla hyvin erilaisia. Kohtaamispaikoissa pyritään järjestämään sellaisia tuen muotoja, joita perheet toivovat ja tarvitsevat. Oikea-aikaisuus ja oikeanlaisuus, niihin pyritään. 

Palveluiden järjestäytyminen lähdetään kokoamaan asiakkaasta käsin, eikä palveluista käsin. Asukkaiden tarpeet eri asuinalueilla huomioidaan ja niihin pyritään vastaamaan, matalan kynnyksen palveluita järjestettäessä. Kohtaamispaikat ovat avainasemassa, havainnoimassa lapsiperheiden tarpeita sekä nykytilaa. Tähän tarpeeseen pyritään järjestämään matalaa tukea ja ehkäisevää tietoa. Tietoisuuden lisääminen on yksi kohtaamispaikkojen keskeinen tavoite. 

Hyvinvointiyhtymän lapsiperheiden arjen tuen LAPE- työpanos, on osaltaan

koota kohtaamispaikkojen karttaa. Kohtaamispaikoista tullaan luomaan sisällöllinen kartta, jossa näkyy erilaisten kohtaamispaikkojen tarjoamia tukimuotoja. Kohtaamispaikoissa palvelut vaihtelevat, tarpeen mukaan. Asiakas kyselyiden ja kohtaamisten kautta, pyritään luomaan kuvaa sen hetkisestä tarpeesta ja toiveista. Kohtaamispaikat on tulevaisuuden juttu, Nähdään siellä!

Mirva Illi-Lampio

Sosiaaliohjaaja

Päijät-hämeen hyvinvointiyhtymä

lapsiperhepalveluiden arjen tuen kehittämistyö

Osaamiskeskus Verso alueellisena asiantuntijayksikkönä

Sote-uudistuksen keskiössä on viime aikoina ollut valinnanvapaus ja sitä koskeva lakiluonnos. Uudistuksen lopulliset yksityiskohdat ovat vielä joulukuussa 2017 hämärän peitossa. Sosiaali- ja terveydenhuolto hakeneekin lopullisen muotonsa vasta tulevien vuosien aikana, vaikka lait saataisiinkin maaliin suunnitellussa aikataulussa. Sote-uudistusta koskeva keskustelu on nostanut esille monenlaisia näkökulmia. On ymmärrettävää, että vuosikymmenten saatossa rakennetussa järjestelmässä riittää näkökulmia, eikä kaikkia asioita varmastikaan saada ymmärrettävään muotoon uudistuksessa. Tämä jättää meille kaikille työsarkaa tulevillekin vuosille ja edellyttää erityisiä panostuksia kehittämis- ja tutkimustoimintaa.

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso on toiminut 2000-luvun alusta alkaen vahvana alueellisena vaikuttajana sosiaalihuollon tehtäväkentällä. Päijät-Hämeen lisäksi Verson toiminta-alueeseen kuuluu Itä-Uusimaa. Maakuntarajat ylittävä toiminta-alue on ollut Verson vahvuus ja tarjonnut mahdollisuuden laaja-alaiselle vuoropuhelulle ja hyvien toimintakäytäntöjen levittämiselle. Toimintaympäristö erikokoisine kuntineen ja yhteistyöalueineen on tarjonnut tähän hyvät mahdollisuudet.

Osaamiskeskus Verso on vuosien varrella verkostoitunut ja hakeutunut osaavien johtajiensa johdolla sosiaalihuollon tehtäväkentälle sosiaalihuollon toimijoiden tueksi. Verso on valjastanut vähäiset resurssinsa tehokkaasti käytännönläheisiin ja Päijät-Hämeen sosiaalihuollon perustoimintaa tukeviin ja edistäviin kehittämishankkeisiin. Liian vähäiselle huomiolle on jäänyt se, että monen 2000-luvulla käynnistyneen seudullisen toiminnan takaa löytyy tavalla tai toisella Verso ja versolaisten työpanos. Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö on laajentunut kattamaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn sekä peliongelmien ehkäisyn. Maakunnallisen ehkäisevän työn osalta Päijät-Hämeessä on otettu isoja askelia jo ennen maakunta- ja sote-uudistusta.

Huomionarvioista monelle kehittämishankkeelle on ollut se, että ne ovat jättäneet jälkeensä pysyviä toimintamalleja eikä maakunnan sosiaalihuollon kehittämistyö ole ollut vain joukko yksittäisiä hankkeita. Monessa hankkeessa on jatkettu aikaisemmassa hankkeessa kesken jäänyttä työtä. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat perheoikeudellisten palveluiden kaltaiset seudulliset palvelut. Kehittämishankkeet ovat myös osaltaan edistäneet sote-integraation toteutumista sekä auttaneet lainsäädäntömuutosten toimeenpanoa kentällä. Unohtaa ei myöskään sovi kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja oppilaitosten mukaan ottamista kehittämistyöhön Verson vahvalla avustuksella. Yhteistyörakenteet tarvitsevat koordinaatiota ja Versolla on tässä työssä merkittävä rooli. Yhteistyöverkostojen vaalimisen tärkeys ja siihen panostaminen muistetaan toivottavasti myös sote- ja maakuntauudistuksenkin valmistelussa. 

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso toimii nykyisin liikelaitoksena Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. Toimintaa ohjaa Verson johtokunta, joka koostuu Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sote-toimijoiden asiantuntijoista. Liikelaitos-malli ja johtokunta Verson johtajan tukena ovat tarjonneet oivallisen välineen nostaa esiin konkreettisia kehittämistarpeita ja etsiä niihin ratkaisuja. Verson johtajan tehtäviä kulloinkin hoitaneet henkilöt ovat osaltaan olleet vaikuttamassa aktiivisesti sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa. Valtakunnallisen vaikuttamisen ohella Verson johtajat ovat tuoneet viimeisimmän tiedon valtakunnallisesta kehittämisestä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudemaan sosiaalihuollon edustajien hyödynnettäväksi. Vaikka tuntuu hivenen toisarvoiselta nostaa esiin hallinnollisia ratkaisuja, kannattaisi mielestäni liikelaitosmallia ja sen tarjoamia etuja tarkastella myös yhtenä vaihtoehtona kehittämistyön organisoinnin osalta maakunta- ja sote-uudistuksessakin.

Verso on hakenut oman paikkansa uudessa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. Ehkäisevän työn seutukoordinaatio ja sen tarjoama tuki on luonteva osa monimuotoista sote-toimijoiden, kuntien ja järjestöjen ja oppilaitosten verkostoa ja kehittämistyötä. Tutkiva ja analyyttinen ote yhdistyy Versossa ratkaisukeskeiseen työskentelyyn.  Sosiaaliasiamiestoiminta on soveltunut erinomaisesti osaksi Verson kaltaisen asiantuntijayksikön toimintaa. Sosiaaliasiamiestoiminta ja asiakasrajapinta nostavat esiin monenlaisia kehittämiskohteita, joita on välitetty myös toiminnasta vastaaville organisaatioille mm. sosiaaliasiamiehen raportin muodossa. Verso ja perusterveydenhuollon yksikkö aloittivat muutamia vuosia sitten yhteistyön kehittämisen ja jatkossa yhteistyötä tulee tiivistää yhtymän kehittämisen ja terveyden edistämisen tulosalueen kanssa. Sote-integraatio on yksi osa kehittämistyötä Versossa. Oma lukunsa on Verson hallinnoimat kehittämishankkeet. Maakunnallisen kehittämistyön lisäksi osaamista on tarjottu myös muille alueille ja kyetty näin myös paikkaamaan talouden haasteita, joita valtionavustuksen karsinnat ovat tuottaneet. Päijät-Hämeessä on käynnissä parhaillaan sekä lasten ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) että osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeen toimeenpano. Molempia hankkeita hallinnoidaan Verson toimesta ja niiden ympärille rakentuu monista toimijoista koostuva kehittämisen verkosto. Perustoiminnan ja hanketyön lisäksi Verso toimii maakunnallisen sote-toiminnan tukena. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano ja sosiaalisen kuntoutuksen kaltaisten palvelujen kehittämistyö on tarvinnut tuekseen Verson asiantuntemusta. Verson toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten toiminta voidaan organisoida joustavaksi ja kyvykkääksi vastata alati muuttuviin tarpeisiin.     

Tulevat sote-rakenteet tarvitsevat vahvan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tukirakenteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ja tutkimuksen kokonaisuutta tulee viedä eteenpäin yhdenvertaisesti hyödyntäen molempien alueiden nykyisiä vahvuuksia.  Kehittämisrakenteiden merkitys korostuu uudistuksen alussa. Päijät-Hämeessä on vahva perusta ponnistaa kohti uudistuksia tässäkin mielessä. Tämä asia nousi esiin mm. osaamiskeskus Verson ja sen henkilöstön yhteisessä seminaarissa.

Mika Forsberg

Verson johtokunnan puheenjohtaja

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja

40 päivää työikäisten sosiaalityötä

Kauniina syyskuisena maanantaiaamuna astuin Vapaudenkadun sosiaalitoimen ovesta sisään ja vastassani oli iloinen Mari, joka toimi harjoitteluni pääasiallisena ohjaajana. Heti aamutuimaan pääsin jo osallistumaan koulutukseen, jossa kerrottiin kotiin vietävistä psykososiaalisista palveluista. Tämän jälkeen vuorossa oli aktivointisuunnitelman tekoa asiakkaan kanssa TE-toimistossa. Harjoitteluni sai heti reippaan lähdön Marin ja Elisan ohjauksessa ja vastassa oli lämminhenkinen nuorten tiimi työikäisten palveluissa. Nuorilla täällä tarkoitetaan alle 30-vuotiaita aikuisia. Olen törmännyt useastikin siihen, että nuoruus on melko venyvä käsite ja se on myöhentynyt ajan mittaan. Toki tässä on myös yksilöllisiä eroja.

Harjoitteluni on sisältänyt asiakastapaamisia sekä perehtymistä moninaisiin palveluihin ja hankkeisiin. Liikkuessani kaupungilla olen törmännyt käsityksiin, että aikuissosiaalityössä autetaan apua tarvitsevia taloudellisissa asioissa. Tämä on kuitenkin vain yksi osa työtä. Keskeistä sosiaalityöntekijöiden työssä on toimiminen muiden ammattilaisten kanssa yhteistyössä. On tehty mm. päihdekuntoutussuunnitelmia hoitavien tahojen kanssa, järjestetty tukiasumista asunnottomille sekä tuettu mielenterveyskuntoutujia kotiin vietävillä palveluilla. Koulutukset ja tutustumiskäynnit ovat sisältäneet mm. peliriippuvuuksien hoidon koulutusta, sosiaaliseen luototukseen perehtymistä, mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuun Klubitaloon tutustumista sekä monia muita kiinnostavia kohteita ja aiheita.

Etuus- ja palveluviidakon keskellä tärkeintä sosiaalityöntekijän työssä on ennen kaikkea asiakkaan kohtaaminen. Työtä ei tehdä yksin virasto-ovien sisäpuolella omassa työpisteessä, vaan asiakas kohdataan joko yksin, läheisensä tai tukihenkilön kanssa tai verkostossa. Sosiaalityössä ollaan asiakkaan puolella samalla noudattaen kuitenkin lakeja ja muita säännöksiä. Sosiaalityöntekijä toimii usein omatyöntekijänä ja pitää langat käsissään asiakkaan liikkuessa palveluviidakossa.

Syksyn aikana olen oppinut, että asioilla on usein vähintään kaksi puolta. Asiakkaan ja hänen läheisensä näkökulmat voivat erota suurestikin esimerkiksi siedettävän päihteiden käytön suhteen. Missä menee siis raja häiriökäyttäytymisen sietämisessä? Tähän ei useinkaan ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Sosiaalityöntekijän ammattitaitoon kuuluu pohtia asiaa yhdessä asiakkaan ja muiden tahojen kanssa käyttäen hyväksi asiantuntemustaan ja omaa harkintaa. Aikuisten kohdalla pakkokeinoja ei juurikaan ole eikä valmiita vastauksia löydy välttämättä käsikirjoista tai muista ohjeista.

Sosiaalityöntekijän työssä kiehtoo ennen kaikkea asiakaskeskeisyys, monipuolisuus ja työn yhteiskunnallinen merkitys. Työssä tärkeää on työyhteisön tuki. Hyvässä työyhteisössä voidaan jakaa kokemuksia kollegojen kesken ja tämä on tärkeä osa myös työhyvinvointia. Kaiken kaikkiaan harjoittelu on tuonut opintoihini paljon lisää sisältöä ja uusia näkemyksiä. Olen oppinut paljon sekä asiakastyöstä että paikallisesta palvelujärjestelmästä. Kiitos siitä kuuluu tiimin vetäjälle Tuulalle, ohjaajilleni Marille ja Elisalle sekä koko aikuissosiaalityön porukalle!

Reija Koskela

Kirjoittaja on sosiaalityön aineopinto-opiskelija Jyväskylän avoimesta yliopistosta ja suoritti sosiaalityön harjoittelun Työikäisten sosiaalityössä ja -ohjauksessa syksyn 2017 aikana.