Perheille tarjottavan varhaisen tuen äärellä

Lapsiperheille tarjottavan varhaisen tuen vaikutus korjaavan työn määrään on todettu olevan äärimmäisen merkityksellinen. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja puhuu siitä, kuinka varhaista tukea on laajennettava perheiden tueksi. Kananoja pitää tärkeänä, että varhaista työtä tulisi aina miettiä, kun päätetään esim. lastensuojelun resursseista. Lape muutosohjelman aikana onkin pohdittu sitä, millaisia varhaisen tuen kokeiluja ja käytänteitä, voitaisiin luoda vähentämään mahdollisen korjaavan tuen määrää.

Varhaisen tuen malleja kehitetään
Valtakunnallinen lape-ohjelma tähtää varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen. Päijät-hämeessä erilaisia varhaisen tuen palvelumalleja pilotoidaan ja niiden vaikutusta pyritään arvioimaan, suhteessa esim. sijoitusten määrään. Varhaisen tuen palvelumalleja lähdettiin miettimään siihen kontekstiin, missä lapsiperheet luonnollisesti aivan alkutaipaleella näyttäytyvät. Neuvolan toimintaympäristö on perheille ensimmäinen viranomaiskosketus. Neuvolassa käydään jo ennen lapsen syntymää ja tiheästi ensimmäisten kuukausien aikana. Terveydenhoitajalla on tärkeä rooli perheen elämässä lapsen ensimmäisten kuukausien ja perheen muodostumisen aikana. 

Tietoa perheitä tukevista palveluista yhteisellä kotikäynnillä
Lähdimme miettimään varhaisen tuen palvelua neuvolaympäristöön, lapsiperheille. Vavu-kotikäynnit on yksi varhaisen tuen palvelukokeilu.  Vavu-kotikäynnit ovat terveydenhoitajan ja kotipalvelun työntekijän yhteistyössä toteuttamia perheen tapaamisia. Vavu-käynneillä tuodaan tietoa arjen tuesta, millaista tukea perheillä on mahdollisuus saada. Kotipalvelun työntekijä kertoo perheelle kotipalvelun tuesta. Tavoitteena on saada vanhemmille tietoisuus siitä, että tukea on saatavilla, yksin ei tarvitse jäädä. Vauva-arki voi yllättää ja uuvuttaa, tähän pyritään tuomaan tukea varhaisessa vaiheessa, kotipalvelun avulla. 

Perheohjaajat neuvoloihin
Neuvolaympäristöä lähdettiin miettimään myös ohjaavan tuen ympäristönä. Perheohjaajan vastaanottomalli on yksi varhaisen tuen muoto, jota on Päijät-Hämeessä kehitetty LAPE-muutosohjelman aikana. Kehittämistyö on nyt pilotointivaiheessa ja vastaanottoa lähdetään pilotoimaan kahdessa Hyvinvointiyhtymän neuvolassa, Lahden alueella. Perheohjaajan vastaanottotyö perustuu asiakkaan vapaaehtoiseen haluun saada muutosta perheen toimivuuteen ja arjen haasteisiin. Vastaanotto ei sido perhettä asiakkuuteen ja vastaanotto tapahtuu ilman ajanvaraamista. Vastaanotolla voi keskustella esim. kasvatuksellisista pulmista, parisuhteesta, taloudesta tai muista lapsiperheen arjen haasteista. Vastaanotolla annetaan mahdollisuus kysyä, jos joku asia askarruttaa mieltä. 

Perheohjaajan vastaanottomallin pilottineuvolat ovat Lahden alueella Laune ja Mukkula. Vastaanottoa on kerran viikossa, molemmissa neuvoloissa. Pilotin aikana on tarkoitus kokeilla yhteistyötä lähipäiväkotien ja avoimien kohtaamispaikkojen välillä. On mietitty yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa, jolloin perheet ovat vielä neuvolan asiakkuudessa. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan rooli on tukea vanhempia kasvatustehtävässä, mutta ohjaavaa työtä tarvitaan myös sosiaalipalveluiden osalta. Sosiaalipalveluiden ohjaus- ja neuvontatyötä on tuotava lähemmäs asukkaita ja helpommin saataville. Perheohjaajan vastaanotto on yksi neuvonnan ja ohjauksen muoto.

Mirva Illi-Lampio 

sosiaaliohjaaja / kehittämistyö

Lapsiperheiden arjen tuki

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Digitaalinen saavutettavuus - mitä se on?

Kaisa Hujanen on kirjoittanut tässä blogissa noin vuosi sitten:  ”sosiaalihuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittäminen etenevät pienin, mutta määrätietoisin harppauksin eteenpäin”. Kaisa on sosiaalialan ammattilaisena uinut sisään niihin piireihin, missä sosiaalihuollon tiedonhallinnan elementtejä rakennetaan. Hän visioi kirjoituksessaan, millaisia täysin uudenlaisia mahdollisuuksia digitalisaatio voi tuoda perinteisen asiakastyön rinnalle. Hän pitää tärkeänä, että digitalisaation avulla luodaan esteettömiä palveluja kaikille kansalaisille.

Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä, vaan siinä huomioidaan myös näkemiseen, kuulemiseen ja kommunikointiin liittyvät asiat. Esteettömyys merkitsee turvallisuutta ja laatua. Se kertoo ajattelutavasta ja asenteesta yhteiskunnassamme olevaa moninaisuutta kohtaan.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään usein sanaparina. Saavutettavuudella tarkoitetaan aineettoman ympäristömme kuten palvelujen, viestinnän ja verkkosivujen kaikille sopivuutta. Saavutettavuus viestinnässä, tiedonsaannissa ja palveluissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita eri tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Sosiaalinen saavutettavuus ilmenee syrjimättömyytenä ja tasavertaisina mahdollisuuksina osallistua ja toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Siinä säädetään julkisen hallinnon verkkopalvelujen saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan. Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö pyritään Suomessa saamaan voimaan 1.9.2018 alkaen. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia digitaalisessa yhteiskunnassa ja parantaa digitaalisten palvelujen laatua. Saavutettavat julkiset palvelut ovat sellaisia, että niitä on mahdollista käyttää näkö- tai kuulokyvystä, motorisesta kyvykkyydestä tai muista toimintarajoitteista riippumatta.

Digitaalisten palvelujen saavutettavuus on asiakkaidemme näkökulmasta sitä, että palvelu mukautuu juuri siihen laitteeseen, jolla he palvelua käyttävät. Hyvin saavutettava palvelu toimii yhtä hyvin niin kaikilla erilaisilla puhelimella ja tableteilla kuin myös erilaisia apuohjelmia ja – laitteita käyttävillä tietokoneilla. Palvelun sisältö skaalautuu automaattisesti käytettävän laitteen mukaan ja palvelun käyttö on käyttäjälle selkeää ja johdonmukaista. Hyvin saavutettava palvelu on tehty niin, että näkövammainen henkilö löytää kuvat ja otsikot ihan samalla tavalla kuin näkeväkin palvelun käyttäjä. Saavutettavuutta lisää se, että käyttäjä voi valita itselleen parhaiten soveltuvan näytön kontrastin ja fonttikoon. Hyvää saavutettavuutta on myös kielivalikko ja selkokielen käyttäminen kaikissa sisällöissä.

Digitaalisen palvelun hyvästä saavutettavuudesta ei yleensä ole haittaa kenellekään. Isokokoisia painikkeita pystyvät klikkaamaan niin näppärät nuoret kuin kankeammat vanhatkin sormet. Kuvat tekstin rinnalla selkeyttävät asiaa ihan kaikille palvelun käyttäjille eivätkä ne haittaa niitä, joilla lukutaito jo on.  Erityisen tärkeää saavutettavuus  on kuitenkin niille, joilla on jokin vamma tai toimintarajoite taikka joko vähäiseen tai korkeaan ikään liittyvä vaikeus palvelun käyttöön. Tasavertaisesti saavutettavat verkkopalvelut parantavat ihmisten yhdenvertaisuutta, mikä on yksi sosiaalityön ydintavoitteista.

Esteettömään ympäristöön ja saavutettaviin palveluihin päästään pienin askelin. Sosiaalikeskuksen hisseissä on kerrosten numerot pistekirjoituksella eikä se haittaa ketään hissin käyttäjää. Näkövammaiselle henkilölle se taas mahdollistaa itsenäisen oikeaan paikkaan pääsemisen. Asiakkaat tietävät parhaiten, millä kohtaa digitaalisten palvelujen saavutettavuus on heikkoa. Heitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla. 

Hannele Mattila

sosiaalityöntekijä, KM

lapsiperhepalvelut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Lähteet ja suositeltavat linkit:

www.vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

www.saavutettavuus.fi

www.invalidiliitto.fi

www.papunet.net