Vuoden 2023 alussa kuraattoripalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle ja nyt vuotta myöhemmin päijäthämäläiselle kuraattorityölle kuuluu hyvää. Siirtymän valmistelu koetaan onnistuneeksi, vaikka samanaikaisesti kuraattorityöhön on kohdistunut valtakunnallisesti ristikkäisiä paineita, jotka heijastelevat alan tietoperustan puutteellista tuntemusta.
Koulun
sosiaalityön juuret ja raamit
Kuraattorityö
tunnetaan maailmalla paremmin koulun sosiaalityönä. Ala alkoi kehittyä
1900-luvun alun Yhdysvalloissa, kun kouluyhteisöistä kiinnostuttiin
sosiaalityön toimintaympäristöinä. Koulun sosiaalityön kehittyminen kiinnittyy yleismaailmalliseen
oppivelvollisuuteen, ja alusta asti alan perusteluissa on painottunut yksilö
ympäristössään näkökulma oppimisen esteiden poistamiseksi ja yhteistyön
edistämiseksi kodin ja koulun sekä muiden toimijoiden välillä. (Frey ym. 2016,
28).
Suomessa tätä sosiaalipalveluihin
lukeutuvaa sosiaalityön erityisalaa toteutetaan opiskeluhuollon kokonaisuuteen
kuuluvissa kuraattoripalveluissa. Koulun sosiaalityön asiantuntijuutta ja
paikkaa määrittää sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki (1287/2013). Sosiaalihuoltolaki velvoittaa tuomaan sosiaalihuollon
osaamista koulun hyvinvointityöhön, jota toteutetaan opetustoimen sekä
sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä
opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuraattorin
tehtävään sisältyy kaksoissidos: tehtävänä on edistää ja tukea yksittäisten
opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisia valmiuksia sekä edistää koko
oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä perheiden kanssa.
Jokaisella
opiskelijalla on oikeus oppimista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviin
kuraattoripalveluihin. Perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksissa tulee
olla vähintään yksi kuraattori 670 opiskelijaa kohti. Lisäksi jokaisen kuraattorin
ja oppilaitoksen käytettävissä tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyyden
omaavan vastaavan kuraattorin palvelu. Sosiaalityöntekijät vastaavat
kuraattoripalveluiden ammatillisesta johtamisesta, oppilaitosyhteisöjen
sosiaalisen tuen tarpeeseen vastaavasta asiantuntijatyöstä sekä sen vaikutusten
seurannasta ja arvioinnista. Vastaavan kuraattorin tehtävä kiinnittyy yksittäisiä
oppilaitosyhteisöjä laajempaan yhteisöajatteluun, kuntien ja
koulutuksenjärjestäjien kanssa tehtävään työhön sekä opiskeluhuollon
alueellisen suunnitelman jalkauttamiseen oppilaitosyhteisöihin yhdessä oman
alueensa opiskeluhuoltopalveluiden moniammatillisen tiimin kanssa.
Kuraattoripalvelujen kehittymistä
Suomessa on haastanut puutteellinen tietopohja. Paikallista tutkimusta on tehty
vähän ja linkitys kansainväliseen tietoon vähäistä. Voinkin lämpimästi suositella koulun
sosiaalityöstä kiinnostuneille ja kuraattoripalveluiden ammatillisesta
johtamisesta vastaaville klassikkoteosta ”School Social Work - Practise, Policy
and Research” (Kelly ym., 2022), joka uudistettuine painoksineen on jo yli 40
vuoden ajan koonnut alan tutkimustietoa yksiin kansiin käytännön kehittämisen
tueksi. Kansainvälinen tutkimus ohjaa paikallisen lainsäädännön tavoin koulun
sosiaalityötä kokonaisvaltaiseen työotteeseen niin yksilöllisten tilanteiden kuin
yhteisöllisten olosuhteiden ja ympäröivien rakenteiden muuttamiseksi.
Koulun sosiaalityö täydentää koulun inkluusiotehtävää
Koulu tarjoaa sosiaalityölle kompleksisen toimintaympäristön ja eri puolella maailmaa koulun sosiaalityön kuvataan kohdistuvan yksilöihin ja perheisiin, oppilaitos- ja lähiyhteisöihin sekä yhteiskuntaan liittyviin teemoihin. Asiantuntijuus koostuu mikro-, meso- ja makrotason käytännöistä, joilla täydennetään koulun tehtävää. (Beck & Hämäläinen 2022, 203; Elswick ym. 2018, 134). Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat yhdessä alan ammattilaisten kanssa luoneet koulun sosiaalityön kansallisen mallin (ks. sswaa.org), joka herättää kiinnostusta myös paikallisesti. Vuosien kehittämistyön tuloksena syntynyt malli asettaa koulun sosiaalityölle kolme laajaa tavoitetta:
· näyttöön
perustuvien oppimista, käyttäytymistä ja mielenterveyttä edistävien
mallien toteuttaminen
·
oppimista tukevan ilmapiirin ja toimintakulttuurin
edistäminen sekä
· oppilaitos- ja
yhteisöpohjaisten resurssien maksimoiminen.
Mallia läpileikkaavat neljä ulottuvuutta sisältävät yhtäläisyyksiä Pohjolan (2011) jäsentämien rakenteellisen sosiaalityön ulottuvuuksien kanssa (ks. Tommo, 2023). Koulun sosiaalityö onkin esimerkki siitä, miten rakenteellinen sosiaalityö paikantuu tehtävien ytimeen ja osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. Ei liene yllättävää, että alan tutkijat esiin nostavat rakenteellisen sosiaalityön keskeisen kehittäjän Bob Mullalyn painottaneen kaksoissidoksen merkitystä koulujärjestelmään kiinnittyvässä sosiaalityössä, mikä vaatii kompleksiseen käytäntöön liittyvää menetelmällisen monimuotoisuuden tunnistamista ja jäsentämistä (Constable & Kelly 2022, 18).
MTSS - systeeminen kehys kompleksiselle käytännölle ja
yhteiselle hyvinvointityölle
Koulun
sosiaalityön pioneerimaassa Yhdysvalloissa tutkimus on lainsäädännön ja
poliittisen ilmapiirin ohella vaikuttanut merkittävästi koulun sosiaalityön ja
muiden tukipalvelujen muotoutumiseen. Suomalaiseenkin oppimisen tuen
kolmiportaiseen malliin vaikuttanut RTI kehys (response to intervention) sekä
kliininen nelikenttä (ks. Kelly ym. 2010, 13) ovat edistäneet koulun
sosiaalityön käytännön ja tutkimustiedon yhdistämistä tukien työn painopisteen
siirtämistä yksilöistä yhteisölähtöiseen työotteeseen. Ne ovat suunnanneet kehittämään
monitasoisia oppimista, käyttäytymistä ja mielenterveyttä edistäviä malleja (Multi-Tiered
Systems of Support, MTSS), joilla pyritään oppilaitosyhteisöpohjaiseen
ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tuen tarpeiden tunnistamiseen.
MTSS
on kehys empiirisesti tuetuille interventioille, joita tehostetaan tarpeisiin
perustuen. Ensimmäinen taso koostuu ennakoivista
toimenpiteistä, jotka kohdentuvat kaikkiin opiskelijoihin ja joiden
toteuttamiseen osallistuvat kaikki koulun toimijat. Yhteisölähtöisillä strategioilla
pyritään edistämään yhdenveroisia oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä
kaikille lapsille ja nuorille. Toisen tason interventioita, jotka ovat usein
ryhmämuotoisia, kohdennetaan tarpeiden perusteella. Tällaisia ovat muun muassa sosioemotionaalisia
taitoja vahvistavat ohjelmat. Kolmannen tason tuki kohdistuu opiskelijoihin,
joilla on yksilöllisiä tuen tarpeita ja jotka eivät saa riittävää tukea tason I
ja II toimista. Silloin usein
tarvitaan yhteistyötä niin koulun sisäisten kuin ulkoisten verkostojen välillä
yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Kliininen nelikenttä ohjaa sosiaalityötä
valitsemaan toimintaympäristöön soveltuvia interventiota, jotka yksilöiden
sijaan kohdistuvat samanaikaisesti useisiin riskitekijöihin. Alan tutkimus painottaa
toisen tason menetelmiä, joilla vahvistetaan
mielenterveyttä suojaavia sekä vähennetään mielenterveyttä vaarantavia
tekijöitä. Nämä menetelmät osallistavat usein myös vertaiset, opettajan ja
vanhemmat ja ovat todistetusti tehokkaampia kuin yksilökohtaiset interventiot. (Kelly
ym. 2010, 9–22.). Sosiaalihuollon erilainen osaaminen tulee tunnistaa
Suomessakin mielenterveystyön ja hoidon työnjaon kehittämiseksi.
Paikallisen kehittämisen näkökulmasta kiintoisaa on, että lainsäädäntömme ohjaa kansainvälisen tutkimustiedon tavoin työtä yhteisölähtöiseen edistämiseen, ehkäisemiseen sekä varhaisten yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamiseen. Monitasoisten ehkäisevien mallien kehittäminen vaatii ymmärrystä opiskeluhuollon kokonaisuudesta sekä sitä koskevaan suunnittelutyöhön osallistumista eri tasoilla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuoltoon sisältyvän koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuoltopalveluiden (psykologi- ja kuraattoripalveluiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden) tulee muodostaa toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella opiskeluhuoltopalveluiden toteuttamista on kuvattu monitasoisen tuen viitekehystä soveltaen. Kehys luo raamit yhteiskehittämiselle sekä koulun kontekstissa toimivien ja muiden toimijoiden yhdyspintojen kirkastamiselle yhteisessä työssä.
Kohti tutkimusperustaista kehittämistä
Tehostuva monitasoisen tuen kehys kuvantuu yksilö- ja ympäristötekijät huomioivana systeemisenä kehyksenä, joka tukee yhteistyön tekemistä tavoitteellisesti toimialoista riippumatta. MTSS kehys tukee SISOTE-toimijoiden erilaisten, mutta toisiinsa kiinnittyvien roolien kirkastamista yhteisessä hyvinvointityössä. Se mahdollistaa sosiaalityön kokonaisvaltaisen lähestymistavan kattaen alleen yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen, verkostojen ja rakenteiden tasolla tehtävän työn. Kehys konkretisoi oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteita ja opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamista mahdollistaen oppimisen ja yhteiskehittämisen niin oppilaitoksissa kuin laajemmissa yhteistyörakenteissa. Kehys kuvaa opiskeluhuoltopalveluiden toteuttamisen lähtökohtia Päijät-Hämeen alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ks. linkki). Yhteisölähtöinen lähestymistapa mahdollistaa yhteistyökumppanuuksien laajentamisen myös järjestötoimijoiden ja kolmannen sektorin suuntaan.
Paikallinen kehittämistyömme
jatkuu. Vuoden vaihteessa vastaanotimme Itlalta kutsun osallistua valtakunnalliseen
kehittämistyöhön, jossa tavoitteena on kehittää tutkimusperustasta nousevia MTSS
sisältöjä ja toimintoja suomalaiseen koulu- ja opiskeluhuoltojärjestelmään. Osallistumme
yhteistyöhön innolla ja odotamme malttamattomina kehittämistyön etenemistä. Suuntaa
kuraattoripalveluiden kehittämiseen saamme mm. aiemmin mainitusta Kellyn ja
kollegoiden (2022) ”klassikkoteoksesta”, jossa alan käytäntöä kuvataan MTSS-kehyksen
läpi. Tutkimustieto auttaa myös ohjaamaan kuraattoripalveluissa käytettävien monimuotoisten
menetelmien valintaan. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa meilläkin koulun
sosiaalityö löytää raaminsa ja kuraattorityöllä edistetään oppilaitoksissa tietoisemmin
restoratiivisen ja traumatietoisen toimintakulttuurin rakentamista, tehostuvien
sosioemotionaalisten ohjelmien toteuttamista sekä monialaisten
asiantuntijaryhmien toiminnan kehittämistä systeemisen verkostotyön
lähtökohdista. Tutkimustieto tukee koulun
sosiaalityön kehittymistä ilmiölähtöisemmäksi ja sektorirajat ylittäväksi
työksi, jossa juurisyitä tunnistamalla on mahdollisuus toteuttaa aidosti
vaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Tämä vaatii opiskeluhuollossakin
sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisten tehtävien tunnistamista sekä
kuraattorin ja vastaavan kuraattorin tehtävärakenteen selkeyttämistä.
Eija Tommo
johtava kuraattori,
erikoissosiaalityöntekijä YTM
Päijät-Hämeen hyvinvointialue,
opiskeluhuoltopalvelut
Lähteet:
Beck, Katrin & Hämäläinen, Juha (2022) Mapping the Field of
International Comparative Research in School Social Work. International Social
Work 65 (2), 203–223.
Constable, Robert & Kelly, Michael (2022) The Role of the
School Social Worker. Teoksessa Michael Kelly & Robert Constable. School social work: Practice, policy, and research.
New York: Oxford University Press.
Elswick, Susan E.
& Cuellar, Matthew & Williams, Mallory & Albert, Wendi &
Norfleet, Treshain & Carlson, Sally & Fleming, Grace & Lieg, Nancy
& Shine, Judie (2018) School Social Work Leadership: Essential Knowledge,
Skills and Practices for the Profession. School Social Work
Journal 42 (2) (Spring): 57–73.
Frey, Andy J & Raines,
James C & Anlauf Sabatino, Christine & Alvarez, Michelle &
Lindsey, Brenda & McInerney, Anne & Streeck, Frederik (2016) The
National School Social Work Practise Model. Teoksessa Leticia Villarreal Sosa,
Tory Cox & Michelle Alvarez. School Social Work: National Perspectives
on Practice in Schools. (27-38)
Kelly, Michael S & Raines, James C, &
Stone, Susan & Frey Andy (2010). School Social Work: An
Evidence-informed Framework for Practice. New York: Oxford University Press.
Kelly M. S., Massat C. R., and Constable R. (2022). School social work:
Practice, policy, and research. New York: Oxford University Press.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2014)
Päijät-Hämeen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma https://paijat-sote.fi/wp-content/uploads/2024/01/paijat_hameen_aluellinen_opiskeluhuoltosuunnitelma_liitteineen.pdf
School Social Work Association of America. School
social work Practice Model Overview. https://www.sswaa.org/ssw-model
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Tommo, Eija
(2023) Koulun sosiaalityön rakenteelliset ulottuvuudet. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan lopputyö. Jyväskylän yliopisto. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=fa7dbfcc-f5e9-4a3f-92e6-afd224034c68
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti