Nälkä näkyy yhteiskunnassamme siten, että ihmiset hakevat ruokaa ruokajakeluista, tinkivät lääkkeistään ja pohtivat päivittäin, miten selvitä laskuista. Kohdatessani haavoittavassa tilanteessa olevia ihmisiä asunnottomien palveluissa he kertovat, että heidän on erittäin vaikea saada tulonsa riittämään menoihinsa. Ruokajakeluissa kohtaamistani ihmisistä osa kertoo kiertävänsä useita ruokajakeluita viikossa – joskus jopa saman päivän aikana – saadakseen riittävästi syötävää. Monen arjesta on tullut selviytymistä, jolloin on vaikea keskittyä muihin arkea tukeviin asioihin – esimerkiksi ajan varaamiseen palveluihin tai omasta jaksamisesta huolehtimiseen.
SOSTE:n tuoreen raportin mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on kasvanut Suomessa lähes miljoonaan, eikä tilanteeseen näy nopeaa helpotusta. Työttömyys on ennätyslukemissa, ja asunnottomuus on lähtenyt kasvuun. (SOSTE 29.4.2026) Myös meidän alueellamme tapahtunut muutos näkyy avuntarvitsijoiden määrän kasvuna sekä jaettavan ruoan vähentymisenä. Eräässä paikallisessa ruokajakelussa kävijämäärä on kasvanut puolessatoista vuodessa noin 140 ihmisestä 200:aan. Samaan aikaan ruokakassien sisältö on silmämääräisesti vähentynyt. Ruokaa ei yksinkertaisesti riitä jaettavaksi entiseen tapaan, osin siksi, että kaupat ovat onnistuneet vähentämään hävikkiä muilla keinoilla. Valtakunnallisesti tämä kehitys on johtanut myös ainakin yhden ruokajakelun lakkauttamiseen.
Päijät-Hämeessä on vuodesta 2024 lähtien jalkauduttu ruokajakeluihin tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia ihmisiä hankkeiden voimin. Viime vuonna ruokajakeluissa etsivää työtä tehdessämme kohtasimme kahdeksan jalkautumisen aikana 873 ihmistä. Näissä kohtaamisissa olen nähnyt nälän hyvin konkreettisesti. Olen kohdannut ihmisiä, joiden fyysinen vointi on ollut heikko, ja jotka ovat ottaneet vastaan tarjoamiani karamelleja helpottaakseen akuuttia nälkää tai nostaakseen nopeasti verensokeriaan. Toisaalla osa ihmisistä syö ruokakassista ruokaa heti sen saatuaan.
Etenkin viime aikoina poliittiset päätökset ja etuuksiin kohdistuvat leikkaukset näkyvät yhä vahvemmin ihmisten arjessa. THL:n mukaan säästötoimenpiteet ovat osuneet erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen leikkausten ja kiristysten kautta. Ne näkyvät myös ruokajonoissa kasvavina ihmismäärinä, lisääntyvänä huolena ja konkreettisena avuntarpeena. (YLE 29.4.2026)
Ruokajakeluissa tullaan jatkossakin tarvitsemaan etsivää työtä. Ruokajakelut tavoittavat ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole muiden palveluiden piirissä. Kun työntekijä on läsnä siellä, missä ihmiset ovat muutenkin, voidaan tarjota tietoa, tukea ja ohjausta oikea-aikaisesti – matalammalla kynnyksellä kuin toimistoympäristössä. Ruokajakeluihin jalkaudutaan monissa kaupungeissa moniammatillisesti työparin kanssa. Myös Päijät-Hämeessä käynnistyneet etsivän työn verkostot mahdollistavat eri palvelutahojen jalkautumisen yhdessä eri ympäristöihin.
Ruokajakelut järjestetään
pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin ja usein järjestö- tai seurakuntavetoisesti. Ne
huolehtivat käytännön järjestelyistä aina lahjoitusruoan hakemisesta ruokapakkausten
esille laittoon ja jakamiseen, jakotilanteen hallintaan sekä jaettavaan ruokaan
liittyvien säännösten noudattamiseen, ihmisten inhimilliseen kohtaamiseen ja
vapaaehtoisista huolta pitämiseen. Samat ihmiset pitävät toiminnan käynnissä
viikosta toiseen. Ruokajakelut eivät ole pelkkää ruoan jakamista – ne ovat myös
kohtaamisen paikkoja, joissa syntyy inhimillistä vuorovaikutusta, välittämistä
ja yhteisöllisyyttä.
Jeannette Semeri
Kehittäjäsosiaaliohjaaja
TKI -yksikkö / Osallisuuden voima -hanke
Lähteet
SOSTEn
raportti: Suomi on epäonnistunut köyhyyden vähentämisessä - Soste
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti