KOULUN SOSIAALITYÖ TUTUKSI

Vuoden 2023 alussa kuraattoripalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle ja nyt vuotta myöhemmin päijäthämäläiselle kuraattorityölle kuuluu hyvää. Siirtymän valmistelu koetaan onnistuneeksi, vaikka samanaikaisesti kuraattorityöhön on kohdistunut valtakunnallisesti ristikkäisiä paineita, jotka heijastelevat alan tietoperustan puutteellista tuntemusta.

Koulun sosiaalityön juuret ja raamit

Kuraattorityö tunnetaan maailmalla paremmin koulun sosiaalityönä. Ala alkoi kehittyä 1900-luvun alun Yhdysvalloissa, kun kouluyhteisöistä kiinnostuttiin sosiaalityön toimintaympäristöinä. Koulun sosiaalityön kehittyminen kiinnittyy yleismaailmalliseen oppivelvollisuuteen, ja alusta asti alan perusteluissa on painottunut yksilö ympäristössään näkökulma oppimisen esteiden poistamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi kodin ja koulun sekä muiden toimijoiden välillä. (Frey ym. 2016, 28).

Suomessa tätä sosiaalipalveluihin lukeutuvaa sosiaalityön erityisalaa toteutetaan opiskeluhuollon kokonaisuuteen kuuluvissa kuraattoripalveluissa. Koulun sosiaalityön asiantuntijuutta ja paikkaa määrittää sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013). Sosiaalihuoltolaki velvoittaa tuomaan sosiaalihuollon osaamista koulun hyvinvointityöhön, jota toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuraattorin tehtävään sisältyy kaksoissidos: tehtävänä on edistää ja tukea yksittäisten opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisia valmiuksia sekä edistää koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä perheiden kanssa.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus oppimista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviin kuraattoripalveluihin. Perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksissa tulee olla vähintään yksi kuraattori 670 opiskelijaa kohti. Lisäksi jokaisen kuraattorin ja oppilaitoksen käytettävissä tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavan vastaavan kuraattorin palvelu. Sosiaalityöntekijät vastaavat kuraattoripalveluiden ammatillisesta johtamisesta, oppilaitosyhteisöjen sosiaalisen tuen tarpeeseen vastaavasta asiantuntijatyöstä sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista. Vastaavan kuraattorin tehtävä kiinnittyy yksittäisiä oppilaitosyhteisöjä laajempaan yhteisöajatteluun, kuntien ja koulutuksenjärjestäjien kanssa tehtävään työhön sekä opiskeluhuollon alueellisen suunnitelman jalkauttamiseen oppilaitosyhteisöihin yhdessä oman alueensa opiskeluhuoltopalveluiden moniammatillisen tiimin kanssa.

Kuraattoripalvelujen kehittymistä Suomessa on haastanut puutteellinen tietopohja. Paikallista tutkimusta on tehty vähän ja linkitys kansainväliseen tietoon vähäistä. Voinkin lämpimästi suositella koulun sosiaalityöstä kiinnostuneille ja kuraattoripalveluiden ammatillisesta johtamisesta vastaaville klassikkoteosta ”School Social Work - Practise, Policy and Research” (Kelly ym., 2022), joka uudistettuine painoksineen on jo yli 40 vuoden ajan koonnut alan tutkimustietoa yksiin kansiin käytännön kehittämisen tueksi. Kansainvälinen tutkimus ohjaa paikallisen lainsäädännön tavoin koulun sosiaalityötä kokonaisvaltaiseen työotteeseen niin yksilöllisten tilanteiden kuin yhteisöllisten olosuhteiden ja ympäröivien rakenteiden muuttamiseksi.

Koulun sosiaalityö täydentää koulun inkluusiotehtävää

Koulu tarjoaa sosiaalityölle kompleksisen toimintaympäristön ja eri puolella maailmaa koulun sosiaalityön kuvataan kohdistuvan yksilöihin ja perheisiin, oppilaitos- ja lähiyhteisöihin sekä yhteiskuntaan liittyviin teemoihin. Asiantuntijuus koostuu mikro-, meso- ja makrotason käytännöistä, joilla täydennetään koulun tehtävää. (Beck & Hämäläinen 2022, 203; Elswick ym. 2018, 134). Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat yhdessä alan ammattilaisten kanssa luoneet koulun sosiaalityön kansallisen mallin (ks. sswaa.org), joka herättää kiinnostusta myös paikallisesti. Vuosien kehittämistyön tuloksena syntynyt malli asettaa koulun sosiaalityölle kolme laajaa tavoitetta:

·       näyttöön perustuvien oppimista, käyttäytymistä ja mielenterveyttä edistävien mallien toteuttaminen

·       oppimista tukevan ilmapiirin ja toimintakulttuurin edistäminen sekä

·       oppilaitos- ja yhteisöpohjaisten resurssien maksimoiminen. 

Mallia läpileikkaavat neljä ulottuvuutta sisältävät yhtäläisyyksiä Pohjolan (2011) jäsentämien rakenteellisen sosiaalityön ulottuvuuksien kanssa (ks. Tommo, 2023). Koulun sosiaalityö onkin esimerkki siitä, miten rakenteellinen sosiaalityö paikantuu tehtävien ytimeen ja osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. Ei liene yllättävää, että alan tutkijat esiin nostavat rakenteellisen sosiaalityön keskeisen kehittäjän Bob Mullalyn painottaneen kaksoissidoksen merkitystä koulujärjestelmään kiinnittyvässä sosiaalityössä, mikä vaatii kompleksiseen käytäntöön liittyvää menetelmällisen monimuotoisuuden tunnistamista ja jäsentämistä (Constable & Kelly 2022, 18).

MTSS - systeeminen kehys kompleksiselle käytännölle ja yhteiselle hyvinvointityölle

Koulun sosiaalityön pioneerimaassa Yhdysvalloissa tutkimus on lainsäädännön ja poliittisen ilmapiirin ohella vaikuttanut merkittävästi koulun sosiaalityön ja muiden tukipalvelujen muotoutumiseen. Suomalaiseenkin oppimisen tuen kolmiportaiseen malliin vaikuttanut RTI kehys (response to intervention) sekä kliininen nelikenttä (ks. Kelly ym. 2010, 13) ovat edistäneet koulun sosiaalityön käytännön ja tutkimustiedon yhdistämistä tukien työn painopisteen siirtämistä yksilöistä yhteisölähtöiseen työotteeseen. Ne ovat suunnanneet kehittämään monitasoisia oppimista, käyttäytymistä ja mielenterveyttä edistäviä malleja (Multi-Tiered Systems of Support, MTSS), joilla pyritään oppilaitosyhteisöpohjaiseen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tuen tarpeiden tunnistamiseen.

MTSS on kehys empiirisesti tuetuille interventioille, joita tehostetaan tarpeisiin perustuen. Ensimmäinen taso koostuu ennakoivista toimenpiteistä, jotka kohdentuvat kaikkiin opiskelijoihin ja joiden toteuttamiseen osallistuvat kaikki koulun toimijat. Yhteisölähtöisillä strategioilla pyritään edistämään yhdenveroisia oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä kaikille lapsille ja nuorille. Toisen tason interventioita, jotka ovat usein ryhmämuotoisia, kohdennetaan tarpeiden perusteella. Tällaisia ovat muun muassa sosioemotionaalisia taitoja vahvistavat ohjelmat. Kolmannen tason tuki kohdistuu opiskelijoihin, joilla on yksilöllisiä tuen tarpeita ja jotka eivät saa riittävää tukea tason I ja II toimista. Silloin usein tarvitaan yhteistyötä niin koulun sisäisten kuin ulkoisten verkostojen välillä yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Kliininen nelikenttä ohjaa sosiaalityötä valitsemaan toimintaympäristöön soveltuvia interventiota, jotka yksilöiden sijaan kohdistuvat samanaikaisesti useisiin riskitekijöihin. Alan tutkimus painottaa toisen tason menetelmiä, joilla vahvistetaan mielenterveyttä suojaavia sekä vähennetään mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Nämä menetelmät osallistavat usein myös vertaiset, opettajan ja vanhemmat ja ovat todistetusti tehokkaampia kuin yksilökohtaiset interventiot. (Kelly ym. 2010, 9–22.). Sosiaalihuollon erilainen osaaminen tulee tunnistaa Suomessakin mielenterveystyön ja hoidon työnjaon kehittämiseksi.

Paikallisen kehittämisen näkökulmasta kiintoisaa on, että lainsäädäntömme ohjaa kansainvälisen tutkimustiedon tavoin työtä yhteisölähtöiseen edistämiseen, ehkäisemiseen sekä varhaisten yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamiseen. Monitasoisten ehkäisevien mallien kehittäminen vaatii ymmärrystä opiskeluhuollon kokonaisuudesta sekä sitä koskevaan suunnittelutyöhön osallistumista eri tasoilla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuoltoon sisältyvän koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuoltopalveluiden (psykologi- ja kuraattoripalveluiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden) tulee muodostaa toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella opiskeluhuoltopalveluiden toteuttamista on kuvattu monitasoisen tuen viitekehystä soveltaen. Kehys luo raamit yhteiskehittämiselle sekä koulun kontekstissa toimivien ja muiden toimijoiden yhdyspintojen kirkastamiselle yhteisessä työssä.

Kohti tutkimusperustaista kehittämistä

Tehostuva monitasoisen tuen kehys kuvantuu yksilö- ja ympäristötekijät huomioivana systeemisenä kehyksenä, joka tukee yhteistyön tekemistä tavoitteellisesti toimialoista riippumatta.  MTSS kehys tukee SISOTE-toimijoiden erilaisten, mutta toisiinsa kiinnittyvien roolien kirkastamista yhteisessä hyvinvointityössä. Se mahdollistaa sosiaalityön kokonaisvaltaisen lähestymistavan kattaen alleen yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen, verkostojen ja rakenteiden tasolla tehtävän työn. Kehys konkretisoi oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteita ja opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamista mahdollistaen oppimisen ja yhteiskehittämisen niin oppilaitoksissa kuin laajemmissa yhteistyörakenteissa. Kehys kuvaa opiskeluhuoltopalveluiden toteuttamisen lähtökohtia Päijät-Hämeen alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ks. linkki). Yhteisölähtöinen lähestymistapa mahdollistaa yhteistyökumppanuuksien laajentamisen myös järjestötoimijoiden ja kolmannen sektorin suuntaan.

Paikallinen kehittämistyömme jatkuu. Vuoden vaihteessa vastaanotimme Itlalta kutsun osallistua valtakunnalliseen kehittämistyöhön, jossa tavoitteena on kehittää tutkimusperustasta nousevia MTSS sisältöjä ja toimintoja suomalaiseen koulu- ja opiskeluhuoltojärjestelmään. Osallistumme yhteistyöhön innolla ja odotamme malttamattomina kehittämistyön etenemistä. Suuntaa kuraattoripalveluiden kehittämiseen saamme mm. aiemmin mainitusta Kellyn ja kollegoiden (2022) ”klassikkoteoksesta”, jossa alan käytäntöä kuvataan MTSS-kehyksen läpi. Tutkimustieto auttaa myös ohjaamaan kuraattoripalveluissa käytettävien monimuotoisten menetelmien valintaan. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa meilläkin koulun sosiaalityö löytää raaminsa ja kuraattorityöllä edistetään oppilaitoksissa tietoisemmin restoratiivisen ja traumatietoisen toimintakulttuurin rakentamista, tehostuvien sosioemotionaalisten ohjelmien toteuttamista sekä monialaisten asiantuntijaryhmien toiminnan kehittämistä systeemisen verkostotyön lähtökohdista.  Tutkimustieto tukee koulun sosiaalityön kehittymistä ilmiölähtöisemmäksi ja sektorirajat ylittäväksi työksi, jossa juurisyitä tunnistamalla on mahdollisuus toteuttaa aidosti vaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Tämä vaatii opiskeluhuollossakin sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisten tehtävien tunnistamista sekä kuraattorin ja vastaavan kuraattorin tehtävärakenteen selkeyttämistä.

 

Eija Tommo

johtava kuraattori, erikoissosiaalityöntekijä YTM

Päijät-Hämeen hyvinvointialue, opiskeluhuoltopalvelut

Lähteet:

Beck, Katrin & Hämäläinen, Juha (2022) Mapping the Field of International Comparative Research in School Social Work. International Social Work 65 (2), 203–223.

Constable, Robert & Kelly, Michael (2022) The Role of the School Social Worker. Teoksessa Michael Kelly & Robert Constable. School social work: Practice, policy, and research. New York: Oxford University Press.

Elswick, Susan E. & Cuellar, Matthew & Williams, Mallory & Albert, Wendi & Norfleet, Treshain & Carlson, Sally & Fleming, Grace & Lieg, Nancy & Shine, Judie (2018) School Social Work Leadership: Essential Knowledge, Skills and Practices for the Profession. School Social Work Journal 42 (2) (Spring): 57–73.

Frey, Andy J & Raines, James C & Anlauf Sabatino, Christine & Alvarez, Michelle & Lindsey, Brenda & McInerney, Anne & Streeck, Frederik (2016) The National School Social Work Practise Model. Teoksessa Leticia Villarreal Sosa, Tory Cox & Michelle Alvarez. School Social Work: National Perspectives on Practice in Schools. (27-38)

Kelly, Michael S & Raines, James C, & Stone, Susan & Frey Andy (2010). School Social Work: An Evidence-informed Framework for Practice. New York: Oxford University Press.

Kelly M. S., Massat C. R., and Constable R. (2022). School social work: Practice, policy, and research. New York: Oxford University Press.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2014)

 

Päijät-Hämeen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma https://paijat-sote.fi/wp-content/uploads/2024/01/paijat_hameen_aluellinen_opiskeluhuoltosuunnitelma_liitteineen.pdf

 

School Social Work Association of America. School social work Practice Model Overview. https://www.sswaa.org/ssw-model

 

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

Tommo, Eija (2023) Koulun sosiaalityön rakenteelliset ulottuvuudet. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan lopputyö. Jyväskylän yliopisto. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=fa7dbfcc-f5e9-4a3f-92e6-afd224034c68