Rakenteellista sosiaalityötä ninjatekniikalla – hiivi hiljaa ja muuta maailmaa

Sosiaalipalvelujen asiakkaiden ja työntekijöiden ääni ei kuulu riittävästi yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä. Ajoittain kovin byrokraattinen järjestelmä ja tämänhetkinen yhteiskunnallinen tilanne haastavat asiakkaita, mutta myös sosiaalialan työntekijöiden työtä. Sosiaalialan erityinen eettinen ja lakisääteinen velvollisuus on nostaa asiakkaiden ja sosiaalityön ääntä esiin ja osallistua julkiseen keskusteluun. Asiakkaiden ja sosiaalialan äänen esiin saamiseksi tarvittaisiin tällä hetkellä enemmän sosiaalialan työntekijöiden yhteistä tekemistä ja joukkovoimaa. 

Rakenteellinen sosiaalityö on yksi keino vaikuttaa asiakkaiden tilanteisiin sekä toimimattomiin rakenteisiin palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa. Tätä työtä tehdään tuomalla esiin sosiaalisia ongelmia, ilmiöitä, toimivia käytäntöjä ja eri asiakasryhmien tarpeita sekä tekemällä tiedon avulla muutos- ja vaikuttamistyötä. Kehittäjät, johtajat, esihenkilöt ja asiakastyössä olevat työntekijät tekevät rakenteellista sosiaalityötä kukin omalla tavallaan.   

Asiakastyötä tekevät työntekijät ovat aitiopaikalla todentamassa asiakkaiden tarpeita ja välittämässä niitä eteenpäin. Siksi rakenteellisen sosiaalityön tunnistaminen omassa työssä onkin tärkeää. Voit pohtia, oletko esimerkiksi auttanut asiakasta hankalan Kelan lomakkeen täyttämisessä. Huomasitko epäkohdan työssäsi ja kerroit siitä tiimissä? Kirjoititko omaan sosiaaliseen mediaan pilkahduksen työpäivästäsi? Tai jaoitko alaan liittyvän julkaisun somessa? Teitkö yhteistyötä kokemusasiantuntijan kanssa, entä kirjauksia yhdessä asiakkaan kanssa? Toitko asiakkaan tarpeita ja ääntä esiin verkostotapaamisessa? Vastasitko kyselyyn ja tuotit siten tietoa työstäsi ja asiakkaiden tilanteista? Kerroitko työstäsi jollekin ja ehkä selvensit sen tarkoitusta tai puhuitko asiakkaistasi stigmaa hälventäen? Tämä kaikki on rakenteellista sosiaalityötä, ja sinä teet sitä jo.  

Rakenteellinen sosiaalityö on tekoja ja esimerkiksi Päijät-Hämeessä meillä on jo paljon rakenteellisen sosiaalityön tekemistä tukevia käytäntöjä. Olemme perustaneet vuonna 2018 Sosiaalityön kehittäjät -ryhmän, jonka tavoitteena on tehdä sosiaalityötä näkyväksi, kehittää sosiaalityötä alueella sekä vastata kentältä nouseviin kehittämistarpeisiin. Ryhmän jäsenet ovat myös keränneet tietoa työyhteisöistä ja sitä on hyödynnetty vaikuttamistyössä alueellisesti ja kansallisesti. Kehittäjäryhmässä on potentiaalia toteuttaa alueelta nousevia ideoita ja esityksiä sekä viedä viestiä työyhteisöjen välillä. Päijät-Hämeessä on mahdollista tehdä myös sosiaalista raportointia ja raportteja onkin tehty tähän mennessä yhteensä 99. Blogikirjoituksia on julkaistu kuukausittain ja käytäntötutkimusten määrä on noussut. Nämä ovat todella hienoja edistysaskeleita ja on tärkeää, että tämä monipuolinen ja aktiivinen tekeminen jatkuu edelleen.  

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään tällä hetkellä kaikilla hyvinvointialueilla ja kansallisesti, joten nyt on otollinen aika aktivoitua ja vahvistaa omaa rakenteellisen sosiaalityön tekemistä ja osaamista. Se edellyttää innostusta ja yhdessä tekemistä sekä rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin vahvistamista. Tähän meidän sosiaalialan ammattilaisten on mahdollista vaikuttaa omalla toiminnallamme. Jokainen hyvinvointialueella työskentelevä työntekijä voi edistää rakenteellisen sosiaalityön toteutumista tekemällä sosiaalista raportointia yksin tai yhdessä, nostamalla esiin kehittämis- ja tutkimusaiheita, hyödyntämällä tietoa omassa työssään, vastaamalla kyselyihin, kirjoittamalla Sosiaalityötä Päijät-Hämeessä -blogiin ja tekemällä somejulkaisuja esimerkiksi työntekijälähettiläinä. Pohdi hetki, miten itse voisit vielä edistää rakenteellisen sosiaalityön toteutumista ja asiakkaiden äänen kuulumista yhteiskunnassa. Mihin asiaan pitäisi tällä hetkellä vaikuttaa ja kenen kanssa sitä voisi tehdä? Mieti, mikä juuri sinua innostaa ja kenen kanssa voisit lähteä viemään asiaa eteenpäin. Mahdollisuuksia on olemassa ja tukea saatavilla. Vahvistamalla asiakkaiden ja sosiaalityön äänen kuulumista itsellesi sopivalla tavalla toteutat rakenteellisen sosiaalityön ydintä.   

Sanotaan, että sosiaalipalvelut ovat hyvinvointiyhteiskuntamme viimeinen perälauta. Meidän sosiaalialan ammattilaisten tulee yhdessä huolehtia siitä, että tämä perälauta pitää näinä monin tavoin haasteellisina aikoina. Toimimalla rohkeasti, yhdessä ja toisia innostaen saamme enemmän aikaan. RAKE-joukkovoimaa on mahdollista vahvistaa myös ninjatekniikalla; hiipimällä hiljaa pienin askelin, yksi konkreettinen teko kerrallaan. 

Milla Rantakari, asiantuntija, Rakenteellinen sosiaalityö 2023–2025 (RRP) 
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

Rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopinnoissa 
 
Laura Romo, sosiaalityöntekijä, lastensuojelu
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 
Rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopinnoissa

Heikoimmassa asemassa olevien kokemus yhteiskunnasta ei mahdollista osallisuutta

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden roolia yhteiskunnassa voi valottaa asiakaslähtöisen muotoiluajattelun avulla. Asiakaslähtöiset menetelmät selvittävät kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden arkisia tarpeita osallisuutta edistävän työn tueksi.

Tietoa asiakastarpeista muotoiluluotaimen avulla

Muotoiluluotaimet ovat ihmislähtöisen suunnittelun lähestymistapa, joka pyrkii asiakkaiden toiminnan ja kokemusten ymmärtämiseen itseraportoinnin keinoin. Arkivihko on muotoiluluotain, jonka avulla asiakkaita voidaan pyytää dokumentoimaan arjen kokemuksiaan muotoiluprosessin aktiivisina osallisina. Muotoiluluotainten avulla voidaan päästä lähemmäs palvelunkäyttäjien todellista kokemusmaailmaa, tarpeiden ymmärtämistä ja etsiä uutta, näkemyksellistä ymmärrystä olettamusten ja ulkopuolelta havainnoitujen ongelmien sijaan. (Mattelmäki 2005, 40.)

Kaisa Nuutilan (2024) opinnäytetyössä kuntouttavassa työtoiminnassa käyviä osallistujia pyydettiin täyttämään arkivihkoon ajatuksiaan ja kokemuksiaan kahden viikon ajan. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työpajalta. Arkivihon avulla lähestyttiin työtoiminnan asiakaskäyttäjän kokemusmaailmaa ja tarpeiden ymmärtämistä. Sen pohjalta toteutetussa teemahaastattelussa syvennettiin ja tarkennettiin tietoa dokumentoitujen kokemusten merkityksistä. Lopuksi toteutettiin kokemustietoa visualisoiva polkutehtävä, joka suhteutti kuntoutujien näköaloja ja tulevaisuushorisonttia. Näillä keinoilla haluttiin tavoittaa kuvion 1 mukaisia asiakkaiden tunnepohjaisia kokemuksia ja jopa unelmia.

Kuvio 1. Tiedon tasot soveltaen Sanders & Stappers Convivial Toolbox kuvioita. Nuutila 2024, 19. (Mukailtu Icoorevits 2014.)

Tulevaisuushorisontissa pelottava työllistyminen ja tulevaisuudensuunnittelun vaikeus

Riipinen (ym. 2023, 29) mukaan suomalainen kuntouttava työpajatoiminta tähtää integraation edistämiseen, eli löytämään jokaiselle mahdollisuus toteuttaa itseään osana yhteiskuntaa, yhdessä muiden kanssa. Nuutilan kehittämistutkimukseen osallistuneilla työtoiminnan asiakkailla ei ollut tietoa siitä, miten onnistua yhteiskunnassa tai miten yhteiskunta voi hyväksyä yksilön olemassa olevilla resursseilla. Tämä johtuu siitä, etteivät kuntoutujat kokeneet kykenevänsä täyttämään yhteiskunnan asettamia odotuksia. Osallistujia yhdisti tarve tietää, mihin omilla taidoilla voisi edetä ja millaisia kuntoutujan mahdollisuudet osana yhteiskuntaa voisivat olla. Kuntouttavan työtoiminnan koettiin vastaavan tarpeisiin ja palveluun oltiin tyytyväisiä, mutta osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksista kuntouttavan työtoiminnan jälkeen koettiin tiedonpuutetta. Tämä murentaa kuntoutujan tulevaisuus- ja turvallisuuskuvan rakentumista, sillä vastuunotto omasta elämästä ja sen suunnittelusta on liitetty niitä tukevaan osallisuuden kokemiseen. (THL 2024).

Opinnäytetyössä asiakastarpeiden ja palvelun tarjoaman välisiä kuiluja kuvattiin GAP-analyysissä. GAP- analyysi osoitti, että yhteiskunnan odotukset ovat ristiriidassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan tarpeiden kanssa. Osallistujat kokivat, ettei palveluista päättävä yhteiskunta ymmärrä kuntoutujien monitahoisia ongelmia ja tervehtymisen vaatimia pitkiä prosesseja. Työllistyminen koettiinkin pelottavana uhkana tulevaisuudessa. Päätöksiä tekevän yhteiskunnan tulisi osoittaa, että se välittää kuntoutujista ja ymmärtää jäseniään. Vastikkeellisen palvelun ei koettu perustuvan puhtaasti vapaaehtoisuuteen, vaikka omaehtoinen kuntoutuminen ja kuntoutumisrauhan salliminen olisi tärkeää turvallisten tulevaisuuden näkymien muodostumiseksi ja eheytymiseksi. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä aiheutti turvattomuutta, sillä niukan taloudellisen tuen turva uhkaa järkkyä työkunnon heiketessä. GAP-analyysissä havaittiin myös tarve kuntoutumisen ja työllisyyteen tähtäävän palvelun erottamiseksi toisistaan. GAP-analyysistä selvisi myös selkeä kuilu kuntoutujan tieto-osallisuuden toteutumisessa palveluiden käyttäjänä niin tiedotuksen kuin viestinnänkin suhteen.

Kuvio 2. Ote GAP-analyysistä. (Nuutila 2024, 39.)

Kuntoutujan tulevaisuushorisontti ja jaksaminen täyttyy yksilön arjen hallinnan haasteista. Kun huoli jokapäiväisestä selviytymisestä moninaisessa niukkuudessa täyttää näköalaa, ei haaveille jää sijaa. Eteneminen pelottaa ja huoli pärjäämisestä syvenee, kun tulevaisuusvaateet kasvavat yksilön vahvistumisen myötä. Taloudellinen toimeentulo heikkenee hintojen noustessa ja tuntemattomiksi jääneiden työllisyysmahdollisuuksien tavoittelu tuntuu kuntoutujan kokemuksissa jopa riskiltä, kun se heikentää yksilön kokonaishyvinvointia. Tilannetta pahentaa työllisyysvelvoitteiden uhka ja yhteiskunnan ymmärtämättömyys kuntoutujien todellisesta tilanteesta. Eteneminen kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluun tarkoittaa taloudellisen tuen pienenemistä ja lisää kuntoutujan turvattomuutta elämäntilanteiden siirtymissä.

Hektisessä nyky-yhteiskunnassa tarpeelliset ja nopeasti helpottavat ratkaisut eivät ole saatavilla tasapuolisesti kaikille. Kuntoutujalla ei ole varaa arjen helpotuksiin tai terveellisiin valintoihin. Kuormittavan arjen pelastava pikaruoka voi aiheuttaa syvenevän taloudellisen ahdingon ja ongelmien kierteen. Pelko tukien katkeamisesta tai viivästymisestä haurastuttaa yksilön kokemusta omaan elämään vaikuttavana toimijana.

Onnistumiset lisäävät osallisuutta

Kouluttautumisesta ja työllistymisestä haaveiltiin mielekkään ja sopivan työtehtävän löytämiseksi. Haastatteluun osallistuneet kokivat iloa ja motivoituneisuutta yksilöllisestä etenemisestään, arjenhallinnan vahvistamisesta ja kyvykkyyksien hyödyntämisestä. Tarve omien mielipiteiden esittämiseksi vahvemman osallisuuden mahdollistamiseksi sekä itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen oli selkeä. Haastateltavia kiinnosti, minne juuri omilla vahvuuksilla voisi edetä ja miten onnistua.

Tulosten pohjalta kehitetyt Osallisuuden tasot tarjoavat asiakaspalvelutyöhön keinoja tuetun ja onnistuneen osallisuuskeskustelun järjestämiseksi. Osallisuuden toteutumista voidaan arvioida tutkimalla asiakkaan kanssa yhdessä osallisuuden toteutumia koskevia konkreettisia väittämiä. Työyhteisöt voivat lisäksi kehittää palveluaan osallisuuden tasojen pohjalta pohtimalla, millaisilla kohtaamisilla, tiedotuksella ja toimilla väittämien mukaisia kokemuksia on mahdollista tavoittaa asiakkaan näkökulmasta katsottuna.

Kuvio 3. Osallisuuden tasot. (Nuutila 2024, 63.)

Kaisa Nuutila on LAB-ammattikorkeakoulusta 2024 valmistunut palvelumuotoilija (YAMK) ja työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueen TKI-yksikössä asukasosallisuuskoordinaattorina. Opinnäytetyön teon aikaan Nuutila toimi työvalmentajana työikäisten sosiaalipalveluissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Mirja Kälviäinen on LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluajattelun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yliopettaja ja käyttäjälähtöisen kehittämisen sekä muotoiluajattelun dosentti.

Lähdeluettelo

Icoorevits. 2014. Slideshare. Viitattu 27.1.2025. Saatavilla https://www.slideshare.net/lcoorevits/summary-book-convivial-toolbox (Tekoälyllä tehostettu kuvaus)

Mattelmäki, T. 2005. Design Probes. Viitattu 17.7.2024. Saatavilla https://shop.aalto.fi/media/attachments/55d58/mattelmaki.pdf

Nuutila, K. 2024. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan osallisuuden tukeminen – Asiakaslähtöiset tarpeet ja suunnitteluajurit. Viitattu 27.1.2025. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533451

Riipinen, T-L., Palo. S., Kinnunen, R., Pietikäinen, R., Piiroinen, M., Kivivuori, A., Pahlman, P. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. 2023. Työpajatoiminnan käsikirja - Valmennusta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ensimmäinen painos. Viitattu 27.1.2025. Saatavilla file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Downloads/Tyopajatoiminnankasikirja%20(1).pdf

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Viitattu 27.1.2024. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta

Sosiaaliturvamuutokset ovat vaikuttaneet asiakkaiden arkeen ja hyvinvointiin

 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalisessa raportoinnissa on syksyn 2024 aikana tehty havaintoja asiakkaiden taloudellisesta tilanteesta ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksista.

Muutokset sosiaaliturvassa ovat vaikuttaneet asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Osa on joutunut pohtimaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa tai esimerkiksi jättämään terveydenhuollon laskuja maksamatta, ja tästä on seurannut maksuhäiriömerkintöjä ja velkaantumista. Leikkausten on havaittu kohdentuvan pienituloisiin työssä käyviin lapsiperheisiin, joilla ei synny oikeutta perustoimeentulotukeen. Etenkin loppukuu on monelle ihmiselle tiukkaa aikaa, ja tämä näkyy ruokajakeluiden kävijämäärien nousuna. Ruokajakeluista on tullut monille merkittävä ja välttämätön apu taloudelliseen selviytymiseen. Osa ruokajakeluista on kuitenkin maksullisia, eikä ihmisillä aina ole rahaa ruokakassiin ja ruokajakeluihin kulkemiseen. Lapsiperheet kyselivät joulun aikaan aiempaa enemmän taloudellista tukea ja lahjakortteja ruokaan, samanaikaisesti lahjakortteja oli kuitenkin jaettavana vähemmän.

Kaikista heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ihmiset uhkaavat jäädä palveluiden ulkopuolelle lähipalveluiden lakkauttamisen myötä. Toiselle paikkakunnalle kulkemiseen ei ole varaa tai se ei ole mahdollista terveydentilan vuoksi. Etäpalvelupisteet eivät aina vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja kaikilla ei ole puhelinta tai puheaikaa asioiden hoitamiseen. Asiakasmaksun korotukset vaikuttavat asiakkaiden haluun ja mahdollisuuksiin ottaa vastaan tarpeidensa mukaista palvelua ja maksuvapautuksen myöntämiskriteerit koetaan tiukoiksi. Asiakkaita myös kuormittaa useiden hakemusten täyttäminen ja liitteiden toimittaminen moneen paikkaan.

Asiakkaat ovat saaneet muuttokehotuksia, mutta mahdollisuudet saada kohtuuhintaisia asuntoja ovat heikot. Asunnon saaminen on asiakkaille vaikeaa luottohäiriömerkintöjen, vuokravelkojen ja kohtuuhintaisten asuntojen vähäisen määrän vuoksi. Asiakkaat kokevat tilanteessa neuvottomuutta ja uuden asunnon etsiminen aiheuttaa myös painetta. Lapsiperheitä on joutunut muuttamaan ja tämä on tarkoittanut kouluvaihdoksia lapsille. Yhdelle alueelle on lyhyessä ajassa muuttanut paljon perheitä edullisempien vuokra-asuntojen vuoksi. Muuttoliike näkyy alueen päiväkotien ja koulujen lapsi- ja oppilasmäärän lisääntymisenä, ja joissain ikäluokissa luokkakoot ovat ylipaikkoja myöten täynnä. 

Muuttamisessa on haasteita, koska asiakkailla ei aina ole läheisiä apuna ja se voi olla vaikeaa myös fyysisistä syistä. Asiakkaat ovat tarvinneet muuttotilanteissa paljon selvittelyapua työntekijöiltä. Jotkut vuokranantajat ovat laskeneet vuokria, jotta asiakkaan asuminen on voinut jatkua. Asiakkaat eivät aina huomaa lukea päätöksiä tai päätösten tekstit eivät ole riittävän selkeitä ja ymmärrettäviä. Tästä syystä asiakkaille on saattanut tulla yllätyksenä, ettei vuokraa enää huomioida kokonaisuudessaan toimeentulotuessa. Myös häätöjen lisääntymisestä alueella on raportoitu.

Asiakkaat ovat tuoneet esiin huolta etuuksien leikkauksista ja hintojen noususta. Huoli taloudesta on vaikuttanut esimerkiksi arjessa jaksamiseen. Muutokset asumistuessa ja toimeentulotuessa aiheuttavat asiakkaille kuormitusta ja työntekijät ovat tehneet paljon selvittelytyötä asiakkaiden avuksi. Uutiset lomautuksista ja irtisanomisista huolettavat ja pohdituttavat; miten voi saada työtä, kun paikkoja vähennetään entisestään? Yksin olevien ihmisten selviytyminen on haastavaa, he kokevat epätoivoa ja kertovat myös itsetuhoisista ajatuksistaan. Opiskelijat kertovat tapaamisilla, että tilanne huolettaa ja pelottaa. Taloudellinen tilanne näyttäytyy heikompana etenkin niillä opiskelijoilla, joilla ei ole mahdollisuutta saada läheisiltä tukea. Tiedottamisesta huolimatta osa ihmisistä on vasta viime aikoina ymmärtänyt, että sosiaaliturvamuutokset koskevat heitä ja tämä on aiheuttanut ihmetystä.

Työtä ei ole tarjolla, eivätkä asiakkaat aina ole riittävän hyväkuntoisia osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Myös mahdollisuudet päästä eläkkeelle koetaan liian vähäisinä. Kelan kuntoutusvaihtoehtojen supistaminen vaikuttaa asiakkaiden kuntoutumisen mahdollisuuksiin. Kuntoutustuen ikärajan nosto vaikuttaa nuorten arkeen, koska se on ollut yksi koulunkäyntimotivaatioon positiivisesti vaikuttava tekijä. Alueella tehdyt havainnot ovat hyvin yhteneväisiä muilla hyvinvointialueilla tehtyjen havaintojen sekä Talentian, Kirkkohallituksen ja SOSTEn sosiaalialan ammattilaisille, diakoniatyöntekijöille ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijöille tekemän kyselyn tulosten kanssa Kysely: Sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät jo nyt ihmisten avuntarpeen kasvuna | Talentia.

Milla Rantakari, asiantuntija

Rakenteellinen sosiaalityö -osaprojekti 2023–2025

Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä-hanke (RRP)

TKI-yksikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue