Heikoimmassa asemassa olevien kokemus yhteiskunnasta ei mahdollista osallisuutta

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden roolia yhteiskunnassa voi valottaa asiakaslähtöisen muotoiluajattelun avulla. Asiakaslähtöiset menetelmät selvittävät kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden arkisia tarpeita osallisuutta edistävän työn tueksi.

Tietoa asiakastarpeista muotoiluluotaimen avulla

Muotoiluluotaimet ovat ihmislähtöisen suunnittelun lähestymistapa, joka pyrkii asiakkaiden toiminnan ja kokemusten ymmärtämiseen itseraportoinnin keinoin. Arkivihko on muotoiluluotain, jonka avulla asiakkaita voidaan pyytää dokumentoimaan arjen kokemuksiaan muotoiluprosessin aktiivisina osallisina. Muotoiluluotainten avulla voidaan päästä lähemmäs palvelunkäyttäjien todellista kokemusmaailmaa, tarpeiden ymmärtämistä ja etsiä uutta, näkemyksellistä ymmärrystä olettamusten ja ulkopuolelta havainnoitujen ongelmien sijaan. (Mattelmäki 2005, 40.)

Kaisa Nuutilan (2024) opinnäytetyössä kuntouttavassa työtoiminnassa käyviä osallistujia pyydettiin täyttämään arkivihkoon ajatuksiaan ja kokemuksiaan kahden viikon ajan. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työpajalta. Arkivihon avulla lähestyttiin työtoiminnan asiakaskäyttäjän kokemusmaailmaa ja tarpeiden ymmärtämistä. Sen pohjalta toteutetussa teemahaastattelussa syvennettiin ja tarkennettiin tietoa dokumentoitujen kokemusten merkityksistä. Lopuksi toteutettiin kokemustietoa visualisoiva polkutehtävä, joka suhteutti kuntoutujien näköaloja ja tulevaisuushorisonttia. Näillä keinoilla haluttiin tavoittaa kuvion 1 mukaisia asiakkaiden tunnepohjaisia kokemuksia ja jopa unelmia.

Kuvio 1. Tiedon tasot soveltaen Sanders & Stappers Convivial Toolbox kuvioita. Nuutila 2024, 19. (Mukailtu Icoorevits 2014.)

Tulevaisuushorisontissa pelottava työllistyminen ja tulevaisuudensuunnittelun vaikeus

Riipinen (ym. 2023, 29) mukaan suomalainen kuntouttava työpajatoiminta tähtää integraation edistämiseen, eli löytämään jokaiselle mahdollisuus toteuttaa itseään osana yhteiskuntaa, yhdessä muiden kanssa. Nuutilan kehittämistutkimukseen osallistuneilla työtoiminnan asiakkailla ei ollut tietoa siitä, miten onnistua yhteiskunnassa tai miten yhteiskunta voi hyväksyä yksilön olemassa olevilla resursseilla. Tämä johtuu siitä, etteivät kuntoutujat kokeneet kykenevänsä täyttämään yhteiskunnan asettamia odotuksia. Osallistujia yhdisti tarve tietää, mihin omilla taidoilla voisi edetä ja millaisia kuntoutujan mahdollisuudet osana yhteiskuntaa voisivat olla. Kuntouttavan työtoiminnan koettiin vastaavan tarpeisiin ja palveluun oltiin tyytyväisiä, mutta osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksista kuntouttavan työtoiminnan jälkeen koettiin tiedonpuutetta. Tämä murentaa kuntoutujan tulevaisuus- ja turvallisuuskuvan rakentumista, sillä vastuunotto omasta elämästä ja sen suunnittelusta on liitetty niitä tukevaan osallisuuden kokemiseen. (THL 2024).

Opinnäytetyössä asiakastarpeiden ja palvelun tarjoaman välisiä kuiluja kuvattiin GAP-analyysissä. GAP- analyysi osoitti, että yhteiskunnan odotukset ovat ristiriidassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan tarpeiden kanssa. Osallistujat kokivat, ettei palveluista päättävä yhteiskunta ymmärrä kuntoutujien monitahoisia ongelmia ja tervehtymisen vaatimia pitkiä prosesseja. Työllistyminen koettiinkin pelottavana uhkana tulevaisuudessa. Päätöksiä tekevän yhteiskunnan tulisi osoittaa, että se välittää kuntoutujista ja ymmärtää jäseniään. Vastikkeellisen palvelun ei koettu perustuvan puhtaasti vapaaehtoisuuteen, vaikka omaehtoinen kuntoutuminen ja kuntoutumisrauhan salliminen olisi tärkeää turvallisten tulevaisuuden näkymien muodostumiseksi ja eheytymiseksi. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä aiheutti turvattomuutta, sillä niukan taloudellisen tuen turva uhkaa järkkyä työkunnon heiketessä. GAP-analyysissä havaittiin myös tarve kuntoutumisen ja työllisyyteen tähtäävän palvelun erottamiseksi toisistaan. GAP-analyysistä selvisi myös selkeä kuilu kuntoutujan tieto-osallisuuden toteutumisessa palveluiden käyttäjänä niin tiedotuksen kuin viestinnänkin suhteen.

Kuvio 2. Ote GAP-analyysistä. (Nuutila 2024, 39.)

Kuntoutujan tulevaisuushorisontti ja jaksaminen täyttyy yksilön arjen hallinnan haasteista. Kun huoli jokapäiväisestä selviytymisestä moninaisessa niukkuudessa täyttää näköalaa, ei haaveille jää sijaa. Eteneminen pelottaa ja huoli pärjäämisestä syvenee, kun tulevaisuusvaateet kasvavat yksilön vahvistumisen myötä. Taloudellinen toimeentulo heikkenee hintojen noustessa ja tuntemattomiksi jääneiden työllisyysmahdollisuuksien tavoittelu tuntuu kuntoutujan kokemuksissa jopa riskiltä, kun se heikentää yksilön kokonaishyvinvointia. Tilannetta pahentaa työllisyysvelvoitteiden uhka ja yhteiskunnan ymmärtämättömyys kuntoutujien todellisesta tilanteesta. Eteneminen kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluun tarkoittaa taloudellisen tuen pienenemistä ja lisää kuntoutujan turvattomuutta elämäntilanteiden siirtymissä.

Hektisessä nyky-yhteiskunnassa tarpeelliset ja nopeasti helpottavat ratkaisut eivät ole saatavilla tasapuolisesti kaikille. Kuntoutujalla ei ole varaa arjen helpotuksiin tai terveellisiin valintoihin. Kuormittavan arjen pelastava pikaruoka voi aiheuttaa syvenevän taloudellisen ahdingon ja ongelmien kierteen. Pelko tukien katkeamisesta tai viivästymisestä haurastuttaa yksilön kokemusta omaan elämään vaikuttavana toimijana.

Onnistumiset lisäävät osallisuutta

Kouluttautumisesta ja työllistymisestä haaveiltiin mielekkään ja sopivan työtehtävän löytämiseksi. Haastatteluun osallistuneet kokivat iloa ja motivoituneisuutta yksilöllisestä etenemisestään, arjenhallinnan vahvistamisesta ja kyvykkyyksien hyödyntämisestä. Tarve omien mielipiteiden esittämiseksi vahvemman osallisuuden mahdollistamiseksi sekä itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen oli selkeä. Haastateltavia kiinnosti, minne juuri omilla vahvuuksilla voisi edetä ja miten onnistua.

Tulosten pohjalta kehitetyt Osallisuuden tasot tarjoavat asiakaspalvelutyöhön keinoja tuetun ja onnistuneen osallisuuskeskustelun järjestämiseksi. Osallisuuden toteutumista voidaan arvioida tutkimalla asiakkaan kanssa yhdessä osallisuuden toteutumia koskevia konkreettisia väittämiä. Työyhteisöt voivat lisäksi kehittää palveluaan osallisuuden tasojen pohjalta pohtimalla, millaisilla kohtaamisilla, tiedotuksella ja toimilla väittämien mukaisia kokemuksia on mahdollista tavoittaa asiakkaan näkökulmasta katsottuna.

Kuvio 3. Osallisuuden tasot. (Nuutila 2024, 63.)

Kaisa Nuutila on LAB-ammattikorkeakoulusta 2024 valmistunut palvelumuotoilija (YAMK) ja työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueen TKI-yksikössä asukasosallisuuskoordinaattorina. Opinnäytetyön teon aikaan Nuutila toimi työvalmentajana työikäisten sosiaalipalveluissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Mirja Kälviäinen on LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluajattelun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yliopettaja ja käyttäjälähtöisen kehittämisen sekä muotoiluajattelun dosentti.

Lähdeluettelo

Icoorevits. 2014. Slideshare. Viitattu 27.1.2025. Saatavilla https://www.slideshare.net/lcoorevits/summary-book-convivial-toolbox (Tekoälyllä tehostettu kuvaus)

Mattelmäki, T. 2005. Design Probes. Viitattu 17.7.2024. Saatavilla https://shop.aalto.fi/media/attachments/55d58/mattelmaki.pdf

Nuutila, K. 2024. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan osallisuuden tukeminen – Asiakaslähtöiset tarpeet ja suunnitteluajurit. Viitattu 27.1.2025. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533451

Riipinen, T-L., Palo. S., Kinnunen, R., Pietikäinen, R., Piiroinen, M., Kivivuori, A., Pahlman, P. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. 2023. Työpajatoiminnan käsikirja - Valmennusta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ensimmäinen painos. Viitattu 27.1.2025. Saatavilla file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Downloads/Tyopajatoiminnankasikirja%20(1).pdf

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Viitattu 27.1.2024. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta