Rakenteellisen sosiaalityön (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 7§) avulla pyritään kohdistamaan katsetta laajempaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja rakenteisiin sekä tekemään vaikuttamistyötä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. Tilanteiden tarkastelu rakenteellisesta näkökulmasta tarkoittaa huomion kiinnittämistä myös esimerkiksi asiakastyössä havaittaviin ilmiöihin sekä niiden syntyyn vaikuttaviin tekijöihin. (Luostarinen 2023.) Ennaltaehkäisevä näkökulma on tärkeää pitää mielessä sosiaalityössä; on aktiivisesti pohdittava, mistä ihmisten ongelmat voivat johtua, mitkä tekijät niihin voivat vaikuttaa ja miten ongelmien syntymistä voitaisiin ehkäistä.
Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on erityisesti haavoittuviin ja marginaalisiin elämäntilanteisiin joutuneiden yksilöiden ja yhteisöjen osallisuuden sekä vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen ja sosiaalisen näkökulman vahvistuminen yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä olevat toimintakäytännöt myös estäisivät syrjivien rakenteiden syntymisen. (Närhi ym. 2023.) Tämä edellyttää rakenteellisten tekijöiden huomioon ottamista palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Oman toiminnan ja palvelujen sekä rakenteellisten tekijöiden arvioimiseksi tarvitaan ajankohtaista tietoa muun muassa alueen asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvoinnista ja palvelutarpeista sekä palvelujen saatavuudesta, laadusta ja yhteensovittamisesta, vaikuttavuudesta ja yhdenvertaisuudesta.
Sosiaalialan ammattilaiset havaitsevat työssään rakenteellisia ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisten tilanteisiin. Asiakkaiden näkökulman huomioiminen ja palvelujärjestelmässä olevien ongelmakohtien ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen toteutuu paremmin asiakkaiden, sosiaalialan työntekijöiden sekä muiden samojen ilmiöiden parissa työskentelevien ammattilaisten tuottaman tiedon avulla. Erityisen tärkeää on saada kokemustietoa myös suoraan asiakkailta. Rakenteellisten tekijöiden havaitsemista ja niihin vaikuttamista sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä voi edistää vahvistamalla hyvinvointialueilla monipuolista tiedontuotantoa ja tiedon hyödyntämistä.
Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottamisen keino. Sen avulla on mahdollista saada tärkeitä havaintoja ja tietoa esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisilta, asiakkailta ja muilta toimijoilta, kuten järjestöiltä. Raportoinnin avulla sosiaalialan työntekijät pääsevät vaikuttamaan ja tekemään rakenteellista sosiaalityötä. Tiedon avulla on mahdollista vaikuttaa palveluihin, palvelujärjestelmään ja yhteiskuntaan ja sitä olisikin tärkeää hyödyntää hyvinvointialueilla palvelujen kehittämisessä, tietojohtamisessa ja päätöksenteossa, strategiatyöskentelyssä ja suunnittelussa. Rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin mahdollistaminen työntekijöille pitäisi nähdä myös yhtenä tärkeänä veto- ja pitovoimatekijänä.
Rakenteellinen sosiaalityö kaikessa laajuudessaan sisältää tietotyön lisäksi myös osallisuustyötä, oikeudenmukaisuustyötä, strategiatyötä ja yhteiskuntapoliittista työtä. Tavoitteena on oikeudenmukaisempi, tasa-arvoisempi yhteiskunta sekä hyvinvoivat kansalaiset ja yhteisöt (Närhi ym. 2023). Toteutuakseen tämä edellyttää nykytilaa suunnitelmallisempaa ja koordinoidumpaa työskentelyä. Rakenteellista sosiaalityötä ollaan parhaillaan kehittämässä kansallisesti ja kaikilla hyvinvointialueilla. Rakenteellisen sosiaalityön toteutuminen edellyttää aikaa, rakenteita ja toimintakulttuuria, joka mahdollistaa työntekijöille lakisääteisen rakenteellisen sosiaalityön tekemisen. Hyvinvointialueilla tämä tarkoittaa muun muassa tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan ja tätä kautta tutkimusperustaisuuden vahvistamista, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen mahdollistamista sosiaalialan ammattilaisille, laajaa ymmärrystä ja osaamista rakenteellisesta sosiaalityöstä, asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamista sekä rakenteellisen sosiaalityön toteutusta ohjaavaa strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. (Närhi ym. 2023.)
Tällä hetkellä rakenteellista sosiaalityötä kehitetään siis koko Suomessa. Tavoitteena on, että jatkossa kaikilla hyvinvointialueilla on yhtenäiseen mallipohjaan perustuva toteutussuunnitelma, jonka avulla rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan tietoisemmalla, suunnitelmallisemmalla ja koordinoidummalla tavalla. Rakenteellisen sosiaalityön tiedon on tarkoitus olla jatkossa paremmin hyödynnettävissä hyvinvointialueiden palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Tiedontuotannon vahvistuminen mahdollistaa myös tiedon kansallisen tarkastelun ja hyödyntämisen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan eriarvoisuuteen vaikuttamisessa. Kansallisesta kehittämistyöstä voi lukea tarkemmin THL-blogista https://blogi.thl.fi/rakenteellisen-sosiaalityon-tieto-tule-esiin/ ja Innokylästä https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/rakenteellisen-sosiaalityon-raportoinnin-kehittaminen-projekti
Rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen on tärkeää erityisesti sosiaalityön asiakkaiden, usein haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Se on erityisen tärkeää, jotta saamme tietoa palvelujen järjestämisen ja päätöksenteon tueksi myös niistä ihmisistä ja niiltä ihmisiltä, joiden tilanteet eivät useinkaan tule nähdyksi eivätkä äänet välttämättä muulla tavoin kuulluksi. Rakenteellisen sosiaalityön avulla saamme näkyvämmäksi päätösten vaikutuksia haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arkeen, kokoamme tietoa (usein paljon palveluja tarvitsevien) asiakkaiden tarpeista ja siitä, vastaavatko palvelut asiakkaiden tarpeisiin. Pystymme myös paremmin arvioimaan ja kehittämään palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämä on erityisen tärkeää inhimillisestä näkökulmasta, mutta se liittyy myös palvelujen vaikuttavuuden, laadun ja kustannusten seuraamiseen ja arviointiin, jota kaikilla hyvinvointialueilla on myös lain mukaan tehtävä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021).
Rakenteellisen sosiaalityön avulla saadaan esiin sosiaalityön hiljaista tietoa ja asiantuntemusta sekä nostetaan esiin työssä havaittuja hiljaisia signaaleja, joita on mahdollista hyödyntää myös ennakoinnissa ja innovaatiotyöskentelyssä. Sen avulla tehdään sosiaalityötä, asiakkaiden tilanteita ja tarpeita, ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia näkyvämmäksi ja vahvistetaan sosiaalisen, inhimillisemmän näkökulman huomioimista yhteiskunnassa. Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on parempi olla. Tämän vuoksi rakenteellisen sosiaalityön vahvistamisen tulee olla koko sosiaalityön ammattikunnan yhteinen tehtävä.
Asiantuntija Milla Rantakari, TKI-yksikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kestävät ja vaikuttavat sotepalvelut Päijät-Hämeessä-hanke (RRP)
Lähteet:
Kuva: Pixabay
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
Luostarinen, S. (2023) Yksilöstä ympäristöön ja
rakenteisiin - Rakenteellisen sosiaalityön äärellä. https://www.posote20.fi/uutiset/yksilosta-ymparistoon-ja-rakenteisiin-rakenteellisen-sosiaalityon-aarella.html Viitattu 15.12.2023.
Närhi, K., Rantamäki, N., Kannasoja, S.,
Kokkonen, T. ja Ruonakangas, S. (2023) Ehdotus monitoimijaisen rakenteellisen
sosiaalityön toimintamallista ja sen reunaehdoista. Teoksessa Kati Närhi, Sirpa
Kannasoja, Tuomo Kokkonen, Niina Rantamäki ja Santra Ruonakangas (toim.) (2023)
Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/88884/SoPhi%20154%201.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
