tiistai 17. kesäkuuta 2025

Varhaista mielenterveyden tukea sote-yhteistyöllä

Keväällä 2023 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalitoimistoissa huomattiin uusia kasvoja käytävillä ja työntekijöiden huoneissa, kun Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä (RRP) -hankkeen Varhaista tukea mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn -osaprojektin palkkaamat neljä psykiatrista sairaanhoitajaa jakautuivat työikäisten asiakasohjaukseen ja alkoivat työskennellä eri alueilla ja tiimeissä. Myös lapsiperhepalvelut ja vammaispalvelut saivat omat sairaanhoitajansa ja sosiaaliseen kuntoutukseen sijoittui kaksi sairaanhoitajaa. Sosiaalipalveluissa sairaanhoitajat otettiin ilolla vastaan. Näin alkoi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen työparityöskentely, jossa sosiaalialan ammattilaiset saivat psykiatrisilta sairaanhoitajilta apua ja tukea asiakastyöhön. 

Ensimmäiset työparityöskentelytilanteet olivat kaikille jänniä tapahtumia. Pohdimme, miten sairaanhoitajien ja sosiaalihuollon työntekijöiden yhteistapaamiset sujuvat ja miten asiakkaat ottavat sairaanhoitajan vastaan. Ovatko asiakkaat halukkaita tapaamaan sairaanhoitajaa sosiaalihuollossa? Sairaanhoitajat aloittivat työparityöskentelyn ja toteuttivat tarvittaessa yksilötapaamisia käyttäen työmuotona ohjattua omahoitoa.  Näillä keinoilla pyrittiin siihen, ettei asiakasta tarvitsisi ohjata terveydenhuoltoon. Jos asiakas kuitenkin tarvitsee terveydenhuollon palveluita, sairaanhoitajat auttavat asiakkaita kontaktin saamisessa.

 

Sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja-työparit ovat kehittäneet sosiaalihuollon asiakkaille myös suljetun ryhmän, jossa käydään läpi arjen taitoja, taloutta ja tunnesäätelyä sekä keinoja ja ideoita arjen helpottamiseksi. Ryhmän yhtenä tarkoituksena on ollut tarjota asiakkaille vertaistukea ja kokemus siitä, etteivät he paini asioidensa kanssa yksin. Mukaan olemme saaneet myös kokemusasiantuntijan, jonka panos ryhmässä on ollut kullan arvoinen. Ryhmän suunnittelu ja toteutus on ollut sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien yhteinen projekti, josta on saatu paljon uusia kokemuksia.  

 

Kaikkien uusien kehitteillä ja kokeilussa olevien työmallien lisäksi saimme mahdollisuuden osallistua useamman sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän sekä kokemusasiantuntijan kanssa Turussa järjestettävään Sujuvat Palvelut -valmennuskokonaisuuteen. Valmennuksessa keskiössä on asiakkaalle ja potilaalle tuotettava arvo. THL tukee valmennusta ja vastaa sen sisällöstä. Kestävän kasvun ohjelmassa kehittämisen kohteena ovat heikossa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskokonaisuudet.  Kävimme vuoden aikana useamman kerran työskentelemässä ja kehittämässä työparityön mallintamista monialaisesti. Työskentelyn aikana huomasimme, kuinka tärkeitä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon keskusteluyhteys sekä kokemusasiantuntijan näkökulmat tässä työssä ovat.  

 

Työparityötä on nyt kokeiltu useamman vuoden ajan ja yhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen. Työntekijät osaavat hyödyntää sairaanhoitajien ammattitaitoa ja terveydenhuollon tuntemusta. Myös asiakkailta on saatu hyvää palautetta. Sairaanhoitajista on tullut osa tiimejä, emmekä muista enää aikaa ennen heidän läsnäoloaan.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää, sillä meillä on paljon yhteisiä asiakkaita. Ja ketä muita varten me tekisimme työtämme sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuin asiakkaita ja potilaita varten?

 

Sosiaaliohjaaja Kati Jalava 

Varhaista tukea mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn -osaprojekti

Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä (RRP)

 

 

 

Onnistumisia työskentelyn aikana

 

”Asiakas antoi minulle palautetta päihdekuntoutussuunnitelmatapaamisessa; "olet ollut hyvä sosiaaliohjaaja ja osannut ottaa huomioon ADHD:ni".  Asiakkaan tulevaisuus näyttää lupaavalta; hänen päihdehistoriansa on pitkä, mutta nyt hän on saanut tukiverkostoa kerättyä ympärilleen. Asiakas on löytänyt myös harrastuksen, joka auttaa häntä pysymään erossa päihteistä. ” 

 

Asiakasohjauksen sosiaaliohjaaja 

 

”Tapasimme työparina asiakasta, jolla oli ongelmia talous- ja terveysasioissa. Asiakas oli tapaamisessa itkuinen ja harmissaan siitä, ettei ole osannut hoitaa asioitaan. Seuraavassa tapaamisessa hän kertoi, että edellinen käynti sosiaalitoimistolla oli avannut hänen silmänsä. Hän oli huomannut, että tarvitsee muutosta elämäänsä. Asiakas oli jättänyt alkoholin pois ja alkanut syödä terveellisesti. Hän oli myös saanut työpaikan ja rästissä olleet maksut oli maksettu. Jäljellä oleviin laskuihin hän oli tehnyt suunnitelman. Asiakas on hakeutunut terveydenhuoltoon ja kokee, että ei tarvitse enää sosiaalipalveluja.”

Asiakasohjauksen sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti