Varhaista mielenterveyden tukea sote-yhteistyöllä

Keväällä 2023 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalitoimistoissa huomattiin uusia kasvoja käytävillä ja työntekijöiden huoneissa, kun Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä (RRP) -hankkeen Varhaista tukea mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn -osaprojektin palkkaamat neljä psykiatrista sairaanhoitajaa jakautuivat työikäisten asiakasohjaukseen ja alkoivat työskennellä eri alueilla ja tiimeissä. Myös lapsiperhepalvelut ja vammaispalvelut saivat omat sairaanhoitajansa ja sosiaaliseen kuntoutukseen sijoittui kaksi sairaanhoitajaa. Sosiaalipalveluissa sairaanhoitajat otettiin ilolla vastaan. Näin alkoi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen työparityöskentely, jossa sosiaalialan ammattilaiset saivat psykiatrisilta sairaanhoitajilta apua ja tukea asiakastyöhön. 

Ensimmäiset työparityöskentelytilanteet olivat kaikille jänniä tapahtumia. Pohdimme, miten sairaanhoitajien ja sosiaalihuollon työntekijöiden yhteistapaamiset sujuvat ja miten asiakkaat ottavat sairaanhoitajan vastaan. Ovatko asiakkaat halukkaita tapaamaan sairaanhoitajaa sosiaalihuollossa? Sairaanhoitajat aloittivat työparityöskentelyn ja toteuttivat tarvittaessa yksilötapaamisia käyttäen työmuotona ohjattua omahoitoa.  Näillä keinoilla pyrittiin siihen, ettei asiakasta tarvitsisi ohjata terveydenhuoltoon. Jos asiakas kuitenkin tarvitsee terveydenhuollon palveluita, sairaanhoitajat auttavat asiakkaita kontaktin saamisessa.

 

Sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja-työparit ovat kehittäneet sosiaalihuollon asiakkaille myös suljetun ryhmän, jossa käydään läpi arjen taitoja, taloutta ja tunnesäätelyä sekä keinoja ja ideoita arjen helpottamiseksi. Ryhmän yhtenä tarkoituksena on ollut tarjota asiakkaille vertaistukea ja kokemus siitä, etteivät he paini asioidensa kanssa yksin. Mukaan olemme saaneet myös kokemusasiantuntijan, jonka panos ryhmässä on ollut kullan arvoinen. Ryhmän suunnittelu ja toteutus on ollut sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien yhteinen projekti, josta on saatu paljon uusia kokemuksia.  

 

Kaikkien uusien kehitteillä ja kokeilussa olevien työmallien lisäksi saimme mahdollisuuden osallistua useamman sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän sekä kokemusasiantuntijan kanssa Turussa järjestettävään Sujuvat Palvelut -valmennuskokonaisuuteen. Valmennuksessa keskiössä on asiakkaalle ja potilaalle tuotettava arvo. THL tukee valmennusta ja vastaa sen sisällöstä. Kestävän kasvun ohjelmassa kehittämisen kohteena ovat heikossa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskokonaisuudet.  Kävimme vuoden aikana useamman kerran työskentelemässä ja kehittämässä työparityön mallintamista monialaisesti. Työskentelyn aikana huomasimme, kuinka tärkeitä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon keskusteluyhteys sekä kokemusasiantuntijan näkökulmat tässä työssä ovat.  

 

Työparityötä on nyt kokeiltu useamman vuoden ajan ja yhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen. Työntekijät osaavat hyödyntää sairaanhoitajien ammattitaitoa ja terveydenhuollon tuntemusta. Myös asiakkailta on saatu hyvää palautetta. Sairaanhoitajista on tullut osa tiimejä, emmekä muista enää aikaa ennen heidän läsnäoloaan.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää, sillä meillä on paljon yhteisiä asiakkaita. Ja ketä muita varten me tekisimme työtämme sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuin asiakkaita ja potilaita varten?

 

Sosiaaliohjaaja Kati Jalava 

Varhaista tukea mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn -osaprojekti

Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä (RRP)

 

 

 

Onnistumisia työskentelyn aikana

 

”Asiakas antoi minulle palautetta päihdekuntoutussuunnitelmatapaamisessa; "olet ollut hyvä sosiaaliohjaaja ja osannut ottaa huomioon ADHD:ni".  Asiakkaan tulevaisuus näyttää lupaavalta; hänen päihdehistoriansa on pitkä, mutta nyt hän on saanut tukiverkostoa kerättyä ympärilleen. Asiakas on löytänyt myös harrastuksen, joka auttaa häntä pysymään erossa päihteistä. ” 

 

Asiakasohjauksen sosiaaliohjaaja 

 

”Tapasimme työparina asiakasta, jolla oli ongelmia talous- ja terveysasioissa. Asiakas oli tapaamisessa itkuinen ja harmissaan siitä, ettei ole osannut hoitaa asioitaan. Seuraavassa tapaamisessa hän kertoi, että edellinen käynti sosiaalitoimistolla oli avannut hänen silmänsä. Hän oli huomannut, että tarvitsee muutosta elämäänsä. Asiakas oli jättänyt alkoholin pois ja alkanut syödä terveellisesti. Hän oli myös saanut työpaikan ja rästissä olleet maksut oli maksettu. Jäljellä oleviin laskuihin hän oli tehnyt suunnitelman. Asiakas on hakeutunut terveydenhuoltoon ja kokee, että ei tarvitse enää sosiaalipalveluja.”

Asiakasohjauksen sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja 

Ruohonjuuritasolla

Työskentelen lähityöntekijänä Apilakadun asumispalveluissa, jossa tarjotaan päivystys- ja tilapäismajoitusta päijäthämäläisille asunnottomille asiakkaille. Apilakadun asumispalvelut täyttivät viime vuonna 10 vuotta. Päivystysmajoituksessa on 22 paikkaa ja palvelu on asiakkaille maksutonta. Päivystysmajoitus tarjoaa yöpymistä vuoden jokaisena päivinä klo 19.30–10.00.

Apilakadun tilapäismajoituksessa on 16 paikkaa. Tilapäismajoitus on tarkoitettu asunnottomille pisimmillään kuuden kuukauden pituiseksi asumisjaksoksi. Tämä palvelu on maksullinen ja maksu määräytyy tulojen mukaan, ollen maksimissaan 300 € kuukaudessa. Tilapäismajoitukseen pääsee oman sosiaalityöntekijän tekemällä päätöksellä. Ennen siirtymistä päivystysmajoituksesta tilapäiseen asumiseen arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa asiakkaan motivaatio sekä sitoutuminen tilapäismajoituksen tavoitteisiin ja sääntöihin.

Meidän asiakasryhmämme on monialainen. Kohtaamme päivittäin erilaisia elämäntilanteita ja eri elämän lähtökohdista tulevia ihmisiä. Taustalla voi olla taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia, traumoja, uskonto- ja kulttuurieroja, psykologisia tai fyysisiä tekijöitä. Monialaisuus työssämme tarkoittaa asiakkaiden tarpeiden laajuutta, jossa tarvitsemme useiden eri palvelualueiden tukea. Monialainen työ pitää sisällään myös asiakkaan osallistamisen, jotta pääsemme kokonaisvaltaisempiin ratkaisuihin asiakkaan hyväksi.

Eräs opiskelija kysyi minulta eettisistä pulmista työssäni. Se herätti paljon ajatuksia siitä, kuinka paljon niitä tulee perusarjessa vastaan. Esimerkkien kautta tätä on helpoin havainnollistaa. Me suosittelemme asiakasta pyrkimään päihteettömyyteen tai päihteiden käytön vähentämiseen asiakkaan muuttaessa tilapäismajoitukseen. Pohdintaa tässä kohtaa aiheuttaa se, onko hyödyllistä suositella päihteiden käytön vähentämistä, mikäli asiakas siihen ei itse pyri. Tällöin mahdollistamme asunnottomuuden jatkumisen ja palvelun ulkopuolelle jäämisen. Vaikka palveluasuminen tarjoaisi asiakkaalle hänen tarvitsemaansa tukea, este palvelun saamiselle syntyy päihteiden käytöstä. Näin ollen meidän palvelujemme olisi tarpeen suositella päihteettömyyttä, mikäli asiakas haluaa pyrkiä tarvitsemiinsa palveluihin.

Huomioitavaa on mielestäni myös se, kuinka paljon poliittiset päätökset vaikuttavat meidän asiakkaisiimme. Leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollosta, kohdistuen erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin, vaikuttavat suoraan meidän asiakasryhmäämme. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei tarpeeksi voisi tässä kohtaa korostaa. Meidän palvelumme tarjoavat viimehetken ratkaisuja siinä vaiheessa, kun asunto on jo menetetty.

Meidän yksikössämme näkyy vain pieni osa Päijät-Hämeen asunnottomista, mutta tilastot puhuvat puolestaan. Asiakasmäärät ovat tilastojen perusteella olleet noususuuntaiset. Vuonna 2024 meillä oli päivystysmajoituksessa 135 eri asiakasta. Päivystysmajoittujista 30 asutettiin tilapäismajoitukseen, joista 18 sai vuokra-asunnon tai tukiasunnon ja 6 palasi takaisin saman vuoden aikana asumisen epäonnistuttua. Asiakasmäärä nousi vuodesta 2023 vuoteen 2024 12 asiakkaalla. Vuoden 2025 aikana uusia asunnottomaksi jääneitä on tähän hetkeen mennessä tullut 34. Nykyään myös yhä nuorempia joutuu kodittomiksi. Toisena suurena asiakasryhmänä näkyvät ikääntyneet. Haasteita asumiselle ja palveluiden saamiselle luovat monisairaudet sekä erityisesti muistiongelmat.

Asiakkaat tuovat arjessa esiin taloudellista ahdinkoa, kynnystä hakeutua avun piiriin ja tunnetta asioiden kasaantumisesta. Usein kohtaamme hoitamattomia päihderiippuvuuksia ja mielenterveysoireita. Asioiden kasaantuessa tunteissa korostuvat epätoivo ja motivaation puute saada mitään edes aloitettua. Tuemme asiakkaita esimerkiksi perusarjessa, laitamme yhdessä ruokaa, siivoamme huonetta, annamme keskustelutukea, teemme etuushakemuksia, soitamme tai saatamme viranomaispalveluihin, teemme asuntohakemuksia, motivoimme ja kannustamme. Lopulta motivaatio lähtee asiakkaasta itsestään, eikä asioita voi tehdä kenenkään puolesta. Apilakadun yksikkö toimii hätäensiapuna asunnottomuuteen, mutta ei ole yksinään ratkaisu poistaa esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomuutta meidän alueellamme.

Apilakadulla on aiemmin käynyt psykiatrinen sairaanhoitaja, ajatuksena tavata asiakkaita matalalla kynnyksellä, mutta palvelu ei ole ollut saatavilla enää vuoden vaihteen jälkeen. Palvelulla oli suuri merkitys asiakkaille, jotka eivät uskaltautuneet tai kyenneet hakeutumaan avun piirin syystä tai toisesta. Tapaaminen psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa saattoi synnyttää myös motivaatiota asioiden järjestämiseksi ja se haastoi asiakasta ajattelemaan omaa elämäntilannettaan.

Usein yhteiskunnan normien ajattelema ideaali elämäntilanne (päihteettömyys, työ/koulutus, asunto, vakaa romanttinen suhde, sosiaalinen verkosto) voi poiketa asiakkaan omasta toiveesta. Sosiaaliohjaajamme herätti hyviä ajatuksia puhumalla toipumisorientaatiosta työnohjauksessa. (Toipumisorientaatio; Recovery; kyse kansalaisoikeuksista, mielekkäästä elämästä ja osallisuudesta.) Tämä haastoi itseni ajattelemaan, vaadinko asiakkaalta yhteiskunnan määrittämää ”normaalia elämää” ja kuinka paljon nämä odotukset vaikeuttavat asiakkaan kiinnittymistä tarvitsemiinsa palveluihin. Asiakassuhde ja asioista keskusteleminen ovat tärkeässä roolissa. Työn on oltava yksilöllistä ja tuen asiakaslähtöistä sekä asiakkaan toiveiden mukaista. Asunnottomaksi jääneet ihmiset ovat yhteiskunnassa usein heikoimmassa asemassa. Työntekijöinä meillä on tärkeä rooli puhua ja hakea oikeutta meidän asiakasryhmämme puolesta.

Riina Pirhonen, lähityöntekijä

Apilakadun asumispalvelut, Päijät-Hämeen hyvinvointialue